Scientia est potentia - kun on viisaampi kuin lekurit

Olen tehnyt mielenkiintoisen havoinnon sairastamiseni aikana: olen kehittynyt pätevämmäksi retkahdusvamma-asiantuntijaksi kuin useimmat lekurini. Heti tapaturman jälkeen ensiavussa lekuria kiinnosti vain murtunut käsi, vaikka valitin huimausta, pahaa oloa ja korvien soimista. Hän oli sitä mieltä, että tension neck tuli tömähdyksestä. Hm. Muistaakseni TN vaatii jotain muuta kuin pienen kaatumisen. Okei, nekin kriteerit täyttyvät, sillä olen istunut koneella ihan liikaa ja työergonomiassakin on ollut puutteita - myönnetään. Mutta mikään selvännäkijä lekuri tuskin on.

Myös ekaa fysiatria kiinnosti enemmän murtunut käsi, vaikka epikriisistä löytyikin lopulta sana 'retkahdus'. Epikriisi oli muuten sen verran kiireellä tehty, että varsinainen fysiatriguru auroi vastaanotolla ääneen siinä olleille kirjoitusvirheille, jotka muuttivat totaalisesti sanojen merkityksiä. ;) Tässä välissä minut tutkinut henkilö oli sitä mieltä, ettei kaatumisesta voi tulla retkahdusvammaa. Niinpä diagnoosi oli 'vain' yläniskan toimintahäiriö. Hän tosin oli siinä oikeassa, sillä gurun mielestä minulla oli whiplashin lisäksi MYÖS toimintahäiriö. Mutta huimaus tulee gurun mukaan toimintahäiriöstä, ei enää retkahdusvammasta. Onneksi huimaus/asentoepävarmuus tuntuu enää vain kävellessä, eikä koko ajan. Se kokoaikainen keinutus vasta olikin vittumaista...

Perusfyssareille taas on ihan turha puhua retkahdusvammasta. Sekä niskan mobilisointi että venytykset on kiellettyjen listalla akuutin trauman (vaikka whiplashin) jälkeen ja mitä tekikään OMT ja 'perus'fyssari? Toinen mobilisoi ja toinen venytti. No, toisaalta, niinhän (epäpätevien) lekurien lähetteissä luki...

Silti tuntuu niin epäreilulta olla itse oman vammansa asiatuntija. Näissä 6 viikossa, mitä olen lukenut kirjallisuutta tiedän enemmän retkahdusvammasta, kuin lähes 10 vuotta kouluja käyneet fyssarit. Hm... Pelottavinta on, että jos en itse olisi ottanut selvää, niin niskaani olisi hoidettu totaalisen väärin... Olkaa hyvät ihmiset aktiivisia, kun teille tulee joku sairaus. Usein webissä olevat kirjoitukset on toki niitä worst casejä, mutta toisaalta, niissä esiintyy usein 'oikeat' asiantuntijat eli potilaat. Lekurit ei yleensä liikaa päätä vaivaa yhden potilaan asioilla. Ei edes yksityisellä puolella...