Niska ja oikeaa hartia on kyllä edelleen ihan sikkekipeitä (tuikkii hermokipua ja puuduttaa) mutta muuten on suht hjuva olo. Niin joo, lukuunottamatta alaselkää ja pohkeita, jotka ovat ihan jumissa tulessa, samoin kuin syvät vatsalihakset. Nyt mä alan vihdoin uskoo mun yläasteen liiksan maikkaa, jota toitotti AINA, että ihmisen fysiikka on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ja lisäksi hän tykkäs toistella fraasia: 'Ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus'. Tämäkin toki on totta!
Tärkeintä tässä päivässä oli, että pääsin edes vähän nauttimaan tästäkin päivästä. Fiilistelin puiston penkillä 10 minuuttia, enkä voinut edes kuvitella, millaisen ilon ulkona yksin oleminen voi ihmiselle tuottaa! Ennen ois pitänyt päästä vähintään Thaimaahan, että osais nauttii auringosta mutta nyt riittää, että pystyy menee pihalle ulko-ovesta. Arvot on kyllä kokenut aika kolauksen tässä 7 viikossa. Hyvä niin... :)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti