Kummasti sitä vaan jaksaa, kun on pakko. Niin fyssarikin sanoi, että kun ihmisen on pakko tehdä, niin se tekee. Ei se varmaan ihan kaikkiin päde mutta suurimpaan osaan.
Istuin koneella tänään huikeat 6 tuntia ja illalla frendit tuli kylään, niin 2 tuntia lisää. Kiva oli nähdä heitäkin, kun ei täältä omasta mökistä hirveästi vielä pysty ulostautumaan. Ihan pieniä hetkiä on tullut istuttua kaffilassa, välillä käytyä toimistolla ja tietty lenkillä mutta siinä se onkin sitten. Niin kauan kun toi niska valskaa ja elämä tuntuu 'päättömältä', ei julkiset paikat houkuttele. Mutta hiljalleen elämä voittaa ja sitä uskaltaa enemmän ja enemmän.
Siskokin tulloo huomenna tänne Helsingistä ja lähdetään yhdessä vesikäveleen uimahalliin. :) Vikan kerran käytiin molemmat 7.8, eli ihan liian pitkä aika on mennyt tässä välissä!
Perjantaista eteenpäin alan käydä altaalla tossa läheisessä hotlassa! Törkeää riistoa, 6 e kerta, kun Lahdessa neuvottelin sen 3 e kerta. Ei tässä liiemmin rahaa ole nytkään, mutta onneksi pystyy hiljalleen taas alkaa kirjoitella juttuja lisätienestinä. Marraskuun loppuun asti saan vielä osapäivärahaakin Kelasta (max 72 päivää) kai. Vähän jännää, mitä sit käy... Pitäis olla 'taloudellisesti' työkykyinen tai jäädä täysin saikulle. Hmm... Huonot on vaihtoehdot.
Mutta siitä tulee hyvä setti, kun painaa ensin 500 m sinne, polkee ja tulee takas. Sit lepoa ja eikun jalkeille taas.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti