Toinen, mikä auttaa pitämään vireen ja draivin yllä, on duuni. En osaa edes kuvitella, kuinka pasiiviseksi sitä tulis, jossei tekis mitään. Olisi vaan, makaisi ja kuunteli musaa tai tuijottais töllöä. Nyt kun on koko ajan ajateltavaa, aivot surraa ja kroppakaan ei pääse pysähtymään. Vaikka duuni tällä hetkellä hoituukin taas puhelimella maaten sängystä, niin onpahan jotain tekemistä kuitenkin tiettyyn kellon aikaan. Ihanaa surffata projektinhallintaohjelmaan katsomaan, mitäs proggiksia mua odottaa siellä. Aina jotain pientä!
Ja kun duunit loppuu, on aina netti, opinnot, foorumit yms. Eli hyytyyn ei pääse, mikä on tosi tärkeää paranemisen kannalta.
Mutta nyt mä hyydyn kyllä yöpuulle! Huh, yksi päivä lusittu. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti