Huhheijaa ja öisiä outouksia

Kyllä tää tästä... Kiertää ni pirusti, mut antaa kiertää. Muuten alkais taas elämä voittaa, mut päälaella on kaksi kivikovaa pattia molemmin puolin, ne on koukistajien päät, jotka kramppaa lopulta, ku syvät lihakset ei enää jaksa hoitaa hommaansa. Eli rasitusta liikaa. Mut ei se mitään. Nyt seuraava kolmeviikkoinen on taas rauhallinen, vaikka aattelinkin huomenna vääntäytyä anoppilaan koiravahdiks. Saas nähdä, kuinka käy, pääsenkö lähteen vai en. Järkyvää ois tietty jättää lähtemättä, mutta suon nyt itselleni lähtemisen riemun edes kerran vuodessa. Loppuvuosi menee sit taas himassa kuitenkin...

Nyt on pakko ettii jostain Imperiumin vastaiskuja, josko ne auttais tähän kokovartalosuojakramppiin. Triptylit on siinä yhtä tyljän kanssa, mut auttaa taas toisentyyppiseen ongelmaa: eli hermoston kilahtamiseen.

Jee, viel on nolla paikoillaan, tai siis menossa sinne päin. Mut enpäs ookaan mitään edes tehnyt. Todennäköisesti huomisen siirtymisen jälkeen se on taas vituillaan. Täytyy sanoa, että tällä hetkellä ajatus matkailusta harrastuksena ei houkuttele. Hyi saatana, ku pitäis vaan istua kulkuneuvoissa pitkään paikallaan, ravata vieraissa paikoissa kattelemassa ja kuvaamassa juttua tai kantaa matkatavaroita mukanaan. Yökyökyök, tuli melkein paha olo pelkästä ajatuksestakin. Mikään kohde maailmassa ei sais mua lähtemään nyt matkalle tässä kunnossa. Hiipuisin varmaan jo Tampereen rautatieasemalle, jos pääsisin ees sinnekään. ;) Mutta ah, kun kotona onkin hyvä olla. Sitä ei voi kukaan sellainen ihminen käsittää, jonka ei ole ollut pakko, siis oikeesti PAKKO, olla himassa 1,5 vuotta. Kotona on aina paras vointi, tutut paikat, turvallinen ja rauhallinen olo. Miksipä täältä pois lähtiskään, paitsi tietty töihin ja harrastuksiin, mutta antaa niitten nyt odottaa.

Eilen näin sellaista unta, että tänne tuli rosvo, joka uhkasi tappaa mut, jossen pomppis 100 hyppyä tasajalkaa, polvet rintaan. Aloin oikeasti miettiä, että kumpikohan ois pahempi juttu, tehdä noi 100 hyppyä vai ottaa kuula kalloon? Niskavammaiset sen tietenkään, miten päässä tärähtää jo askeleet ilman kunnon kenkiä, saatika sit nuo hypyt. Mä epäilen, että keho ratkaisis tilanteen niin, että sydän pettäis tai sit lihakset halvaantuis viimeistään 10 hypyn kohdalla. Enpä tiedä, skenaarioita otetaan vastaan kanssaeläjiltä, siis niiltä, jotka tietää, miltä tuntuu kun kestovoimataso on about 40%:aa normaalista ja räjähtävää voimaa ei ole ollenkaan. ;)

Öitä! <3