Luggage

Kun ihminen on sairas, millään käytännön asioilla ei ole sen suurempaa väliä. Laskut on myöhässä, auto seisoi akutta pihassa pari kuukautta, vessassa ei ollut lamppua kahteen viikkoon, tukka oli pesemättä ja rötväilin samoissa housuissa himassani melkein puoli vuotta. Siis pesin niitä kyllä välillä. ;) Ja kuinka monta kertaa oonkaan lampsinut fyssarille kollareissa, lenkkareissa ja villasukissa, jotka tietty oli tyylikkäästi vedetty housunlahkeiden päälle about polveen asti. Tai kuinka monta kertaa vesikävelyn jälkeen kävelinkään porukoilla parkkikselta himaan pelkissä bikineissä ja pyyhkeessä välittämättä paskankaan vertaa, mitä naapurit ajatteli. Ja auta armias, ku meitä oli viel kaksi siskosta. Ei vais, ihan mukavaa silmänruokaahan me varmaan oltiin. Monesti lyötiinkin siskon kans vetoa, et kummalta se pyyhe tipahtaa keskelle tietä juuri sillä kerralla, kun päätti riisuu biksut automatkalla rannalta porukoille, että pääsis "kirmaamaan" ensimmäisenä suihkuun määränpäässä. Tosin mulla oli etuoikeus, kosk en pysynyt pystyssä vesikävelyn jälkeen yhtään enempää kuin sen 25 minuuttia. ;)

Mutta totta tosiaan, kyse ei ole siitä, etteikö pystyis välittämään asiosta, vaan siitä, ettei todellakaan huvita. Vertauskuva selventäköön ajatusmaailmaani: tämä on vähän samaa settä, kun että pilotti alkaisi stressaa liian kylmästä kahvista, kun huomaa että toinen koneen moottori ei enää hyrrää. Tai autokuski joutuisi vesiliirtoon ja alkaisikin funtsia, miltä kanavalta tulisi parasta matkamusiikkia. Sairaana huomio kiinnittyy siis vain kaikkein olennaisimpiin ja tärkeimpiin asioihin, eli siihen, että selviää arjessa ja keskittyy paranemiseen. Niinpä tämänkin reissun matkatavarat tuli pakattua niihin nyssyköihin, mitä ekana käteen osui. Aika skitso sais olla, että tällaisen jälkeen jaksais välittää niin maallisista asioista kuin laukkujensa tuotemerkki, ulkonäkö tai toimivuus. :) En mä entisessäkään elämässäni ole kovin tarkka ollut, mut nykyään millään maallisella ei ole sitten niin mitään väliä. Haluisko joku ostaa Marimekon matkalaukun ja muut säilytyssarjat? Mä pärjään näillä pahvipusseilla ja IKEA-kasseilla. Ja kantajalla. Ehkä sitä vielä joskus tulee välitettyä hieman enemmän maallisistakin asioista. Ehkä ei.

Muuten... Kävin saunassa äskön ja taas pysyy tavarat käsissä, ku moottori lämpis. Mutta tein samalla hiukkasen shokeeraavan huomion. Jos löylyveteen hujauttaa vahingossa 200-kertaisen annoksen eukalyptys-löylytuoksua, herkkähermoisen naama saattaa syttyä tuleen. Enkä yhtään ihmettelis, vaikka päihtyisinkin tuoksusta... Aika stydii tavaraa, mut tehty mikä tehty. Tällä hetkellä 160 neliöö tuoksuu suht runsaalle eukalyktypselle, onneks ei ollut tervaa!

Mutta nyt, kippis ja kulaus. Lasissa odottaa kermalikööri jäillä ja sen kyytipojaksi tuoretta vanilja-hazzelpähkinäkaffeeta. Harvoin sitä voi luvallisesti juopotella arkisin ja sunnuntai-iltana, jollei ole sitten sairaslomalla. Jamas! Huomenna viel ku saapi nollan suoraan, niin kyl tää tästä. Kieltämättä onkin ollut suht ikävä tunne, joku jatkuvasti joku painaa aivoihin oikeella puolella. Ihme, ettei homma ole räjähtänyt jo käsiin. Mutta sitä odotellen. Huomenna sit fyssarille puolen päivän maissa!

<3