Ajattelin tässä omaksi ilokseni järjestää ihan keskenäni ex tempore kaffikutsut. Sen kunniaksi askartelin kaffekutsuille sopivan hatun ja vedin kaffeeta litran kolpakosta. Koska tänään on myös ensimmäisen kaatumiseni vuosipäivä, juhlistin sitä pukeutumalla samoihin vaatteisiin kuin tuolloin rysähtäessäni turvalleni kaverini tuolla Pohtolan perukoilla ystäväni takapihan parkkipaikalla. Tässä samaisessa paidassa kävin heittämässä myös toistaiseksi viimeisen julkisen esiintymiseni ja ihmettelin, että mikähän helvetti uudessa paidassa on vikana, kun se kihistää ja kutittaa kaikkialta. Mutta ei se ollutkaan paidan vika, vaan viallisen hermoston!
Toki olisi hienoa, että olisitte täällä bilettämässä kahvilla kanssani, mutta ymmärrän, ettei viiden minuutin varoaika kenties riitä. ;) Juhlitaan siis virtuaalisesti. Toivotan teille kaikille erinomaista ystävänpäivää, jo toisen kerran! Heti kun keksin, kuinka tästä kapulasta saa sydämeen tarvittavan väkäsen, saatte sydämelliset loppukaneetit. Toistaiseksi täytyy mennä ilman...
Tekstit
6 kommenttia:
Skoolaan täällä sun hiukan kyseenalaiselle vuosipäivälle ananasmehu-lasillisella! <:) Jälkikäteen ajateltuna varmasti päivä, jolloin asiat eivät vain heittäneet häränpyllyä vaan koko elämä joutui vaihtamaan suuntaa! Olkoon suunta ylöspäin! ;) Kippis!
Ja ystävänpäivätoivotukset saat sunnuntaina! :)
Kiitos! Mä syön juhlapäivän junniaksi jäätelöTUUTIN. ;)
Ja kyllä mä uskon, että tästä fyysisestä ja psyykkisestä häränpyllystä voi kai hyvällä omalla tunnolla juhlia! Seuraava kemut on sitten 29.2. mutta koska sellaista päivää ei taas hetkeen ole, päätin tosiaan juhlia hommaa tänään ekan kaatumisen merkeissä...
Mutta niin oli sullakin positiivisia uutisia?! :)
Vapputyttö! Luova sellainen. Hatussa huulipunaa????????
NHL
Mistäs arvasit. Todellakin on huulipunaa! pitäähän niitä näytteitä johonkin käyttää. ;)
Joo, kävin lääkärissä ja kuvat oli hyvät. Jotta kaikki ei menny ihan täydellisesti, niin epämuodostumaa oli jäänyt osa leikkaamatta. Sen tosin tiesinkin jo, lääkäri kertoi leikkauksen jälkeen, että turvotuksen takia jotain oli jäänyt katveeseen ja hermoja säästettiin isommilta vaurioilta, kuva varmistikin asian. Nyt siis on riski olemassa, että vuoto uusii->uusi leikkaus, mutta toisaalta kavernoomanpala voi olla vaivaamatta mua loppuelämänä. Ehkä muistan hiukan paremmin elon realiteetit, kun oon tietoinen epäkohdasta ;)
Hehkutus aiheutti sen, että kaverit pyysi jo baariin ja seinäkiipeilemään ja jouduin muistuttamaan, että en oo kokenut mitään ihmeparantumista, vaikka kontrollitulos olikin jees :D Taidan ottaa seuraavaks mallia susta ja vain mainitsen asiasta ohimennen, niin ei kukaan pety!
Voi jäde kruunais kyllä tän ehtoon, harmillisesti pakasteessa ei oo yhtään. En viitti lähtee Teboilillekaan sen takia konkkaamaan, huomiselle ostoslistalle siis! :D
No oi joi! Aivan ihana kuulla. että kaikki meni hyvin. Pystyyköhän sitä uusintariskiä pienentämään? Maallikkona vois aatella, että joku verenvuotoa estävä tms. lääke vois auttaa. Mut siitä on kyllä turha murehtia etukäteen, vaan keskittyä sen sijaan nauttiin elämästä sen verran ku järkevissä rajoissa on mahdollista. Eli ei ehkä ihan heti kuitenkaan seinäkiipeileen tai taekwondoon? ;) Mut jossain vaiheessa sit.
Anteeksi et menin nyt ruokkimaan sun jädehimoa. Paljonko Teboilille on matkaa? Mä voin lohduttaa, että ei se nyt NIIN hyvää ollut. ;)
Lähetä kommentti