lauantai 21. helmikuuta 2009

Toisesta blogista poimittu (Tahdonvoimaa)

Kyllä nauratti...
--

8. maaliskuuta 2008

Terveyttä odotellessa...

Heippa Mungotti ja arvoisat lukijat,

Hyvä kun potkit meitä muitakin kirjoittamaan. Itselläni on tosin ollut vähän sama juttu kuin sinulla - kipeenä on tullut vietettyä viimeiset 5 päivää. Argh. Kuumetta, jäsenet jumissa, huimausta... Eli toisin sanoen tätä samaa perusflunssaa kuin aina tähän aikaan keväästä. Ärsyttävää olla kipeä. Vaikka aikaa olisi saikulla tehdä vaikka mitä, niin silti mitään ei pysty tekemään, kun on kipee ja höntti olo. Nytkin makailen täällä porukoiden lattialla ilman, että pystyn tekemään mitään. Alkaa huimata saman tien, kun nousen ylös. Tää tuskin johtuu enää ihan flunssasta, vaan epäilen syyksi oikein kunnon jumia, joka aiheutui siitä, kun vedin viime viikolla kunnon lipat maahan. Jo toinen kerta kuukauden sisään. Kun tästä kuntoudun, pistän taas blogiin elo.

--
Ei ollut flunssa!

Lauantai-illan huumaa: kuva-arvoitus (Tahdonvoimaa)

Jo perinteeksi muodostunut kuva-arvoitusleikki jatkuu. Nyt jaossa upea, tosin hieman paskainen, kuvassa näkyvä kulahtanut promopaita, tietenkin kokoa XXL. Menee minkä tahansa kokoiselle mönkijälle yömekoksi, mutta voit yhtä hyvin antaa sen lahjaksi lapsellesi ensi jouluna. Kekara saa siitä parilla kukkakepillä tai suksisauvalla mainion leikkiteltan. Mikäli TV parantuu, hän pidättää oikeuden hakea paidan takaisin punttisalia varten. ;)

Ja tässä päivän pähkinä:
Mitä Tahdonvoimaa touhuaa kuvassa, miksi?

Lisäpisteitä jaossa:
Jos kuva olisi värillinen, minkä väriseksi veikkaisit promopaitaa/telttaa?

Kypäräsuunnittelija (Tahdonvoimaa)

Jos katsoo kuvia nopeasti, voisi ajatella, että Tahdonvoimaa on alkanut kypäräsuunnittelijaksi. Tällä kertaa kyseessä on kuitenkin on 'oma kiinteä kypärä', eli kalvokypärä. Tai oikeastaan ihokypärä. Strategiapiirrustukseni havainnollistavat fyssarille, missä nyt mättää. Kun olin piirtänyt omat mallit, aloin surfata netissä ja totesin, että aika hyvin noi omat tuntemukset osaa yhteen todellisen anatomian kanssa. Kylläpäs on nyt helppo sanoa fyssarille, että sieltä C0-välistä tuikkii nyt kasvoille ja päälakeen sekä korvalliselle ja sieltä C2 välistä kaulalle, leualle ja korviin.

Aattelin käydä maanantaina kaupoilla. Menen ostamaan laastia ja pyydän fyssaria pistämään sitä niskaan, niin ei tartte ootella kudosten uusiutumista. Siltä musta nyt tuntuu, että muutama milli vielä kun oisi, olisin kunnossa. Mutta nyt kun ei ole, niin pää pääsee painumaan kasaan ja koko paketti levähtää. No, vielä sen joskus on kestettävä. Siilikin sanoo, että Perkele, kyllä se kestää.

Tulipa mieleen, että onko joku tämän blogin ydinihmisistä visualisointi- tai piirustustaitoinen? Arvannette jo, mitä ajattelen. ;)

Tsiigatkaa tota ryhtiä, mikä mulle oli tullut (Tahdonvoimaa)


Siis ihan kamala lähtökohta. Ei ihme, että vähän hakee nyt. Ja oon saanut ton asennon lahjaksi hiljalleen sen kolarin jälkeen -03, koska ennen sitä olin vielä jossain normaalimmassa asennossa. Mutta konkreettisesti en ole pystynyt istuun suorassa, kun en ole jaksanut. Ja toi kuva, missä olen "alasti" on käsitykseni asennosta selkä suorana... Just... Ei ihme, että ne aina huusi kuvauksissa, että älä oo kasassa. Perkele mä en pystynyt oleen suorassa.

Ei ihme, että on vähän outo olo, kun niska on nyt jo vähän enemmän suora, kyfoosi on alkanut oikenemaan, kuten myös skolioosikin. Jotain hyvääkin.

Valitus Vakuutusoikeuteen - työtapaturma (Tahd onvoimaa)

VALITUS

TAMPERE, 19.2.09

VALITUS VAKUUTUSOIKEUTEEN X:n TYÖTAPATURMAA KOSKIEN
(vahinkotunnus ja –päivä xx 77)

1 Käsittelyn osapuolet

Vahinhoittunut (jäljempänä vahingoittunut tai Sukunimi)
Sukunimi, Etunimi
Hetu

Tapaturmavakuutuksen ottajayritys yy)
Yhteystiedot

Vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä vakuutusyhtiö)
Pohjola Vakuutus Oy
Y-tunnus 1458359-3
PL 440
00013 Pohjola

2 Tapaturman kuvaus ja vakuutusyhtiölle toimitetut tiedot

Tapaturman kuvaus on esitetty tämän valituksen liitteenä olevissa vakuutusyhtiölle toimitetuissa kuvauksissa, vakuutusyhtiön lähettämissä lisäkyselyissä ja niiden vastauksissa:

- tapaturmailmoitus x.x.2008
- lisätietopyytö x.x.2008 ja vastaus x.x.2008
- tiedustelu vahinkotapahtumasta x.x.2008 ja
- valitus tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle x.x.2008.

3 Valituksen perustelut

Esitän vakuutusoikeudelle vakuutusyhtiön ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen tarkistamista seuraavassa esitettyyn perustuen.

Sekä vakuutusyhtiö että tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ovat päätöksissään todenneet edellä mainituissa dokumenteissa kerrotun perusteella, että työntekijälle ei makseta tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta, koska tapaturma ei ole sattunut työssä eikä tapaturmavakuutuslain (608/1948) 4 §:n tarkoittamassa työstä johtuvissa olosuhteissa (kts. vakuutusyhtiön päätös x.x.2008 ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätös x.x.2009).

Vakuutusyhtiön ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan perusteluiden mukaan tapaturman ei voida katsoa sattuneen työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa, koska tulkinnan mukaan koulutusosio on päättynyt klo 18:00, jonka jälkeinen aika katsotaan työntekijän henkilökohtaiseksi vapaa-ajaksi.

Sekä vakuutusyhtiö että vakuutuslautakunta ovat käsittelyssään sivuuttaneet esitetyt lisätiedot ja tarkennukset. Muutoksenhakulautakunnan johtopäätöksissä työntekijän työ- ja vapaa-aikaa on verrattu toisiinsa yleisten elämänkatsomussääntöjen mukaan.

Vakuutusyhtiö ja vakuutuslautakunta ovat päätöksissään rajanneet työnantajan ominaisuudessa risteilyllä mukana olleen Tahdonvoiman työajan koskemaan vain luokkahuoneessa vietettyä aikaa. Edellä mainitulle tulkinnalle, että työaika koskisi ainoastaan selkeästi yksilöityä työtehtävää, yksilöidyssä tilassa, eikä esimerkiksi vapaamuotoisessa ympäristössä toteutettavaa ideointia, kuten Tahdonvoiman tapauksessa, ei löydy tukea tapaturvavakuutuslaista tai vallitsevasta oikeuskäytännöstä.

Lisäksi perusteluissa käytetyistä yleisistä elämänkatsomussäännöistä ei löydy yksiselitteisesti vallitsevaan lainsäädäntöön tai oikeuskäytäntöön perustuia perusteita edellä esitetylle tulkinnalle. Tämän perusteella vakuutusyhtiön ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätösten voidaan katsoa perustuvan enemmän aiempien oikeustapausten käsittelyyn ja niissä tehtyihin päätöksiin kuin kyseessä olevan tapauksen yhteydessä esitettyihin faktoihin ja tapaturmavakuutuslain tulkintaan.

Edellä kerrotun perusteella katson vakuutusyhtiön ja lautakunnan päätöksen perusteluiden olevan virheellisiä ja puutteellisia ja perustuvan tosiasioiden sijaan vakuutusyhtiön oletukselle esitetyn päiväohjelman sisällöstä ja heidän subjektiiviseen tulkintaan työ- ja vapaa-ajan jakautumisesta.
Risteilyohjelmassa esitetty vapaamuotoinen iltaohjelma ei ole rinnastettavissa vapaaehtoiseen työhön tai vapaa-aikaan.

Vapaamuotoinen iltaohjelma on ollut kaikkien risteilylle osallistuneiden osalta työhön liittyvää ja pakollista illallisen päättymiseen saakka. Vakuutusyhtiö on tulkinnut virheellisesti ja perusteettomasti vapaamuotoisen ohjelman työhön liittymättömäksi vapaa-ajaksi, joka kuitenkaan vapaamuotoisen ohjelman sisältö huomioiden ei voida katsoa pitävän paikkansa. Vapaamuotoisen ohjelman aikana kaikkien risteilylle osallistuneiden kesken käytiin palautekeskustelu päivän aiheista sekä ideoitiin ryhmässä Yritys Y:n uusia myynninedistämispalveluita, mihin myös Tahdonvoima osallistui.

Näiden tosiasioiden perusteella termin vapaamuotoinen tai vapaamuotoisen ohjelman toteutuspaikan ei voida katsoa rajaavan työntekijän työ- ja vapaa-aikaa. Työn suorittamispaikan tai muodon (tiukasti ohjattu luokkahuonekoulutus vs. vapaamuotoinen keskustelu ja ideointi) ei voida katsoa olevan ratkaiseva peruste työntekijän työ- ja vapaa-ajan rajaamiselle.

Työ- ja vapaa-ajan erottamiseen perustuen luokkahuoneessa tai vastaavassa koulutustilassa ja sen ulkopuolella vietettyyn aikaan ei löydy perusteluita vallitsevasta oikeuskäytännöstä. Huomioiden lisäksi Tahdonvoiman työnantajaroolin risteilyn yhtenä kouluttajana ja oleellisena vapaamuotoisen ohjelman aikana toteutetun palaute- ja ideointikeskustelun osallistujana, ei voida katsoa vapaa-ajan alkaneen ennen illallisen päättymistä. Myös illalliselle Tahdonvoima on osallistunut työnantajan edustajana edustaen yrityksen henkilöstöjohtoa.

Vakuutuspäätösten perustuessa työntekijän fyysiseen sijaintiin matkalla, jossa hän on yksiselitteisesti ollut työnantajan asioilla ja edustajana ja vakuutusyhtiön tulkintaan termin 'vapaamuotoinen' sisällöstä riippumatta esitetyistä perusteluista, voidaan vakuutusyhtiön esittämien perusteluiden katsoa olevan vallitsevaan lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön perustumattomia.

Vakuutusyhtiön esittämän tulkinnan mukaisesti mikään ohjelmaan kuuluva mutta ennalta yksityiskohtaisesti määrittämätön ohjelmasisältö tai työnantajan edustaminen illallisella ei voida katsoa kuuluvan työhön, vaan työntekijän vapaa-aikaan. Vakuutusyhtiön tulkinta ei tältä osin vastaa tapaturmavakuutuslain sisältöä, henkeä eikä vallitsevaa oikeuskäytäntöä.


5 Lisätiedot

Lisätietoja tapaturmasta ja siihen liittyvistä seikoista antavat:

Tahdonvoimaa
Puhelin

Yrityksen tj
Yhteystiedot

6 Allekirjoitus ja päiväys

Paikka ja päiväys
Allekirjoitus

--

Laitan tämän myös niskavammafoorumille, josko joku muukin hyötyisi taistelussaan isoja, pahoja vastaan. ;)

Hiukksen muuten nauratti, että pistin sit 50 sivua paperia tänään väärälle instituutiolle. Vakuutusoikeuden valitus pitäisi tehdä Pohjolaan (yllätys!), ja minä laitoin paperit Vakuutusoikeuteen.

Mutta ei hätään, koska luinhan ohjeet jälkikäteen. ;) Valituksen voi tehdä myös SÄHKÖPOSTILLA. Siis what the fuck? Noinko paljon ne arvostaa valituksia? Onpahan töitä Vakuutusoikeuden infossa, kun laittelevat niitä silppuriin. Ja sinnehän ne päätyy joskus kuitenkin, koska jos/kun Pohjola ei muuta päätöstä tuonkaan perusteella, he toimittavat sinne samat paprut jokatapauksessa. Tai siis 'pitäisi' olla samat, mutta muutakin on ilmennyt. Mm. Hippokampuksen keskustelufoorumissa kerrotaan suorastaan törkeistä asiakirjaväärennöksistä välillä vakuutusyhtiö Vakuutusoikeus. Yhtiökin oli samainen. Hyvä linja. Jossei muuten mene läpi, niin maalataan vähän.

Pps. Olenhan tehnyt selväksi, mitä vakuutusyhtiötä en voi kenellekään suositella? Aah, ihana kansalaisjournalismin kulta-aika... Lainaten The Economist -lehteä (It's a link stupid -reportaasi, 2006):
'Blogi on yhden ihmisen editoimaton sana. On jokaisen oma asia, mitä sillä tekee ja mitä sillä voi saavuttaa'.

Keho mun, joka olet lamassa (Tahdonvoimaa)

Keho minun, joka olet lamassa.
Pyhitetty olkoon kuntosi, tapahtukoon haluamasi reaktiosi, niin yöllä kuin päivällä.

Anna minulle tänä päivänä jokapäiväinen helpotukseni, niin kuin olet neuraalikudospumppausten jälkeen aikaisemminkin antanut.

Älä saata minua kuitenkaan liiallisten pumppausten kiusakseen, vaan päästä minut kokonaan tästä pahasta, niinkuin olet muutkin 90 prosenttia päästänyt.

Keho, sinun on kaikki tahto, voima ja valta. Nyt ja iänkaikkisesti.

Kiitos.

Ps. Jos huomenna herään terveenä, lupaan tarkastaa uskoani ja suunnata ensitöikseni sinne Valamoon. ;)

LoisLane ja äippä (Tahdonvoimaa)

Kerro äidillesi, että on milloin vaan tervetullut 'luennoimaan' mulle vammasta. ;) Kahvia ja pannaria on luvassa, vaikka seura makaisikin sängyn pohjalla niitä nauttiessaan. Ja toki myös tytär on tervetullut lisäke. Ihmiset näkee livenä toisiaan ihan liian vähän! Hei, tehdään äiti-tytär -senssit. ;) Kummatkohan jäis kakkoseksi kälätyksen määrässä? Siinähän on muuten tosi-tv-konsepti - 'Raihnaiset äidit ja tyttäret'.

Ja nyt alkaa paukkua niin, että oksat pois.

- Oliko mamallas myös tämä hermokudosongelmus? Eli kaiken maailman kiristävät neuraalikudokset?

- Putoiliko maan läpi? Vajottiko? Huimasiko ylipäänsä?

- Hoidettiinko kuntoon CST:llä vai jotenkin muuten? Kuinka kauan kesti, että oli ns. kiinni elämässä?

- Mitä siellä niskassa oli revennyt? Ligamentteja?

- Kestääkö niska nyt ns. 'normaalia elämää' (tiedän, normaali on whiplashin jlk vähän erikoinen sanavalinta;) eli esim. kävelyä ja koko päivän jalkeilla oloja?

- Jos saa antaa yhden vinkin taisteluun, niin mikähän se olisi?

Kiitos ja halaus äiteelles!

Ps. Hitto, mä en tajunnut tota, että sähän LoisLane asut suvannolla. Perhale. Ja mulla on oikeesti ihan hyvä tasapaino, joten välillä käyn keikkuilemassa kivetyksellä, kun on veemäistä. Ei kestä tämmösiä kolmen kuukauden takapakkeja saatana sentään. Ja joo, kyllä mä tiedän, ettei The Kaksikko turhaan säätäis. Viimeksi kun kysyin tätä, niin olisin kuulemma saanut fudut aikoja sitten, jos oisit toivoton. Ja lainatakseni rouvaa: 'Kultaseni, solut uusiutuvat KOKO elämän, ei se paraneminen nyt yhtäkkiä pysähdy'. ;)

Pps. Ja joo, mä en osaa iloita muiden huonosta olosta, olet oikeassa. :) Kun tietää oireistosi, niin sitä vähemmän käy edes mielessä. Kerran muuten siskon kanssa funtsittiinkin, että ihan hirveetä, jos toinen paranee ja toinen ei. Mitäs helvettiä sit tehdään? Nyt on rämmitty samassa paskassa molemmat, niin on aina ollut läheinen, jolle avautua. Mutta hitto, jos se toinen tervehtyy, niin keltä sit vois kysyä, että 'onko sulla pimpsassa lasinsiruja tänään' tai 'tuntuuko siltä, että muuraiset ryömii sun korvakäytävää'? ;) ;) Ihanat, hermot! Niin ihanan herkät ja erikoiset.

Ppps. Siistii, jokaisen päähän menevän hermot kohdalle on noussut näppy. Kipeä sellainen. Ei tajua. Kai ne on sen verran puristuksissa, että alkaa iho oireilla. Huoh, eikö nämä oireet koskaan vähene? Muuttuu vaan. Ja lisääntyy.

Pppps. Toivottavasti 'syndet' menivät hyvin keskarista huolimatta. Älä pudota sitä. Se on tärkeä sormi, kun olet terve. Voit näyttää sitä sit skoottereille ja valittaville mummoille hallissa.

perjantai 20. helmikuuta 2009

Viimeinen linkki ulkomaailmaan (Tahdonvoimaa)

On tämä blogi. Mies lähti asentaan kaverille laajakaistaa ja nappas luvallani mukaansa mun läppärin, kun siinä toimii wlan, toisin kuin omassaan. Nyt sitten mietin kuumeisesti, jaksaisinko pistää meidän vanhan Fujitsun seinään, jos vähän nettailisin. Koneelle on turha edes kuvitella menevänsä. No, enpä taida viitsiä.

Ai saatana, kun tuntuu, että joku tulee ulos takaraivosta/päälaesta. Siis aivan hirvee tunne. Ei pysty tekeen muuta kuin makaan. Istuminen ja seisominen on aivan helvettiä. Tuntuu, että kaularanka tulee läpi päästä ja humpsahdan nätisti maan läpi.

Mitähän tossa takaraivolla tapahtuu? Se on aivan kivikova ja niin hiton kipeä, ettei pysty oleen selälläänkään. Siis pää on tosta takaraivosta ylöspäin aivan lamassa. Siis kivikova. Ja vittu, kun ei pysty itse tekemään mitään asialle. Makaan vaan kyljelläni, kuten olen tehnyt nyt 10 vuorokautta, ja pitelen päästä kiinni ja koitan ajatella jotain muuta kuin jumissa olevaa takaraivoa/päälakea. Tänään lähti hetkeksi kuulo lähes kokonaan. Onneksi tuli takaisin. Muutenkin on ollut niin karmea olo, että jos nyt olisi Ratinansuvanto lähellä, kiikkuisin jo yhdellä jalalla kivetyksen reunalla. Jos pikkuisenkin tuulis suvannon suuntaan, oisin siellä

Selvispä muuten eilen sen joulukuun kadonneen saikkutodistuksen kohtalokin. Syytin Kelaa sen hukkaamisesta, koska tähän mennessä siellä on hukkunut kaikki, mutta Lady in Pink olikin ottanut sen mukaansa Hesaan käydessään. ;) Tuttu lekuri kun oli ollut allekirjoituksessa, niin aatteli omakseen! No, hyvä että löytyi. LIP lähettää sen Kelaan - mukaan laitettiin jo valmiiksi lisäselvitys, niin säästytään yhdeltä rumbalta. ;) Katotaan, kuinka käy. Jos tämä menee läpi, niin sitten olen todellinen voittaja.

Hyvää syntymäpäivää LoisLane (Tahdonvoimaa)

Ohessa muutama herkku, joita suosittelen sun mahalle. ;)
Jos oot oikeasti tosi herkkä, ei linkkiä edes kannata avata. Päätät itse.
Vaikka mä syön lähes kaikkea, niin tuo vetää kyllä aika hiljaiseksi...

http://thisiswhyyourefat.com/

Ps. mun veikkaus iästä on joo edelleen se 85 vee + 4 kk:tta - vaivoista päätellen. ;)

Synttäripähkinä! (LoisLane)

Aivan, allekirjoittaneella on tänään rinkulapäivä – taas on yksi lisäryppy löytänyt tiensä naamalle. Pari vuotta sitten löytyi se ensimmäinen harmaa hius (kampaaja löysi) ja nyt kun kropastakin löytyy kaikkea jännää vammaa enemmän kuin monelta 70-vuotiaalta, niin jollain tapaa ei paljoa biletytä. Eikä kunnon bilettäminen onnistu ilman tanssimista muutenkaan!! pöh. Nojoo, pääsyy synttäreiden "skippaamiseen" on kylläkin työkiireet. How sad is that?

MUTTA. Sitten mennäänkin itse pähkinään! Kuinka paljon LoisLane tänään täyttää? Ei ole lupa kilauttaa kaverille, eikä kysyä Googlelta! Tahdonvoimalla on pienoinen etulyöntiasema, sillä hää taitaa olla ainoa, joka on neiti Lanen livenä nähnyt! Yksi vastaus per nenä. Oikein vastanneiden kesken arvotaan harmaita hiuksia ja kaksi alinta nikamaa. ;) Palkinnothan ovat siis aivan loistavat, joten nyt jos koskaan kannattaa nostaa luuri ja astua putiikkiin!

Nyt pitääkin lähteä ostamaan jonkin sortin konditoriatuotteita (= Lidlin kuivakakku) itsensä kutsuneiden perhepiirin jäsenten varalle...

Jään innolla odottelemaan pähkinänsärkijöitä!
P.S. Tahdonvoimaa, kyselenkin äidiltä niitä juttuja vasta huomenissa, kun nään naamatusten. :)

Tere (Tahdonvoimaa)

Nyt pitäisi nukkua, vaan kun ei nukuta. Ja miksi ei? No, enpä tiedä. Ei vaan nukuta. Sattuu sternoihin kaulan alle. Ne on kivikovat, kuumat ja turvonneet. Varmaan huomenna kun herään, siinä kohdalla missä pitäis olla päänkannattimet, onkin tyhjät kuopat.

Huh, täti on hengissä. Veri oli pikkuisen lähtenyt liikkeelle, muttei hengenvaarallisesti. Pääsi pois teholta, joten tilanne on ilmeisen vakaa. Oikea käsi ja jalka eivät toimi kunnolla yhteen, mutta kuntoutuksella pitäisi saada ihmeitä aikaan. Aikamoista. Kun vointi on joskus parempi, loput jääneestä kasvaimesta sädetetään pois Kuopiossa. Leikkauksessa selvisi, että kasvoin olikin kiertynyt verisuonen ympärille sen verran enemmän, ettei saatu kokonaan pois. Toivottavasti ei nyt neljättä leikkausta tule ihan heti. Edellisestähän on vasta vuosi. Silloinkin sanottiin, ettei kasvain todennäköisesti uusiudu. Jaah, juuh, ja miten kävi. On toikin niin perseestä. Kuntoutat itseesi vuoden kuullaksesi, että sama on taas edessä uudelleen. Niin epäreilua. Elämässä on paljon epäreilua.

Reuma. Palataan siihen. Mun suvussa aika monellakin on reumaa. Juurikin äitin puolella. Miksi mulla ole koskaan epäilty sitä, vaikka koulussa jo terkkarit varoitteli siitä. Samalla tavalla mä oon rampattunut kipeitten ja jäykkien nivelten takia milloin missäkin lekurissa. Mutta ei kai sitä ole. Ja sitä paitsi saranatkin on alkanut toimia, kun on hoidettu rankaa.

Taitaa olla ollut vaan jumiutunut ydin, joka nuo kaikki ongelmat nivelissä on aiheuttanut. Ei muuten naksu tai rutise enää niin paljon. Vain silloin, kun vetää ytimen kireelle, alkaa paukkua ja naksua. Mut niin se kuulemma meneekin, että kun hermotus kyrvähtää, nivel-lihas-luu -kombo ei toimi kunnolla.

Halleluujaa, mitä juttuja. Miksi mä en vaan voi olla terve? Elämä ois niin paljon kivempaa, kun vois vaan mennä miten huvittaa ilman, että aina joutuu funtsimaan mitä mistäkin seuraa ja kuoleekohan siihen vai ei, ja onko se 'normaalia' vai normaalia.

Hyvät yöt itse kullekin vaivaiselle ja vaivattomalle! :)

torstai 19. helmikuuta 2009

Koko Kehon Kompensaatio (Fedja)

Ihana helpotus. Muutama tunti jumppaa, rauhoittumista, hidasta pikkuliike venyttelyä selällään ja lopuksi kalvovenyttelyt + -pumppa ukset istuallaan. Koko ranka löysää ja rintarangan puristava vanne lievenee niin, että olo huomattasti helpompi. Päässä kireydet edelleen tosi kovat vaikka lievemmät kuin aluksi. jossain vaiheessa venyttelyä tuntuu, että C0 ja C1 irtoavat toisistaan. Aina kun alan venyttelemään pää on kummasti oikealle kallellaan. Jossain vaiheessa alkaa suoristua. Kiristys päässä siirtyy koko ajan ylemmäks ja ylemmäks. Jossain vaiheessa tulee viiltokipu vasempaan korvaan. Nyt sitten pahin paine sijoilla ja otsan ja nenän takana.

Tämän se sitten kirraa aina takaisin KKK:hon. Miksi? Seuraavana päivänä aletaan taas alusta. Kehä.

Mä joka päivä töitä teen...
Mä joka päivä helpotuksen saan...Jos vaan jaksan venytellä sen 3-5h peräkanaa. Juoksen hetken helpotuksen perässä. Muuta ei ole tarjolla, joten siihen on tyydyttävä.

Asiakaspalvelemattomuuden uhri (Tahdonvoimaa)

Tuntuuko muista siltä, että olette aina paskan palvelun uhreja? Siis ihan sama, missä on ja mitä hoitaa, niin asiakaspalvelu ei vaan toimi. Tiedän, että olen koulutus- ja työtaustani takia erityisen tarkka näistä palveluasioista, mutta en ole kuitenkaan ainoa, joka kohtaa jatkuvasti näitä alta riman -palvelutilanteita. Ja valitettavasti paska palvelu jää aina paremmin mieleen, kuin ne onnistuneet asiakastilanteet. Ihanaa tuo tunnepsykologia.

Johtopäätökseni on jo pitkään ollut se, että kuka tahansa wordia ja meiliä osaava tyyppi voi olla muka asiakaspalvelutyössä. Ajatellaan, että sehän on vaan kirjoittelua, kuuntelua ja toimistohommaa. Bullshit!

Asiakaspalvelija on monesti koko organisaation kasvot hänen kanssaan asioiville. Mielikuva putiikista muodostuu usein niinkin kriittisen asian varaan, kuin YKSI ihminen. Tarkemmin, se muodostuu sanavalinnoista, kirjoitustyylistä, naamavärkin miellyttävyydestä, vaatetuksesta yms. pienestä. Miksi näitä onnistuneen palvelukokemuksen kannalta kriittisiä tekijöitä ei pidetä firmoissa minään?

Asiakaspalvelijalta vaaditaan paljon muutakin kuin näppäriä sormia ja rutiiniasioiden tehokasta hoitoa. Henkilön pitäisi omata tilannesilmää, hitunen käyttäytymisen psykologiaa, argumentointitaitoja,vuorovaikutuslait, huolellinen kirjoitustyyli/sanavalinnat yms. knobit. Useat noista asioista on muuten sellaisia, että jossei löydy tunneälyä ja ihmissilmää, ei niitä voi opetella kirjoista tai soveltaa duunissa. Tästä päästään siihen, että asiakaspalvelu on täysin aliarvostettu tehtävä, ja siinä toimivilta henkilöiltä pitäisi vaatia joku yhteisen laatu- tms. palvelusertifikaatin suorittaminen.

Mutta haloo, kuka nyt edes vakavasti ajattelisi, että hitto, mä oon asiakaspalvelija ja helvetin tärkeä tässä firmassa, jos kukaan ei sitä hänelle korosta ja kaikki paska valuu aina asiakaspalvelijan niskaan?

Huono palkka yhdistettynä vähäisiin odotuksiin ja työn whoever-is-able-to-do-it -imago ei vaan toimi asiakkaiden kannalta, jotka sen paskan palvelun uhreja sitten ovat.

Tai oikeastaan eihän asiakas edes ole uhri, vaan firma itse, joka suhtautuu asiakaspalvelijoiden työhön villaisella. Kyllä se yrityksen tärkein pääoma, brändi, kärsii jokaisen negatiivisen asiakaskokemuksen myötä. Kiitos, että sain vuodiattaa.

Ohessa keskustelu TOASin kanssa, mistä kaikki nämäkin mietteet juontavat juurensa. ;) Muutamalla pikkusanalla tai ihan light-asennemuutoksella olisi tässäkin saavutettu molempien osapuolten tyytyväisyys. Mutta ei. Virkailija syytti meitä viestissään ja otti TOASia puolustavan roolin, niin puihin rysähti tämäkin dialogi, niinkuin venäläiset matkustajakoneet konsanaan.

--
Minä 17.2.09

Hei,

Missähän kohdin jonoa olemme autotalliasiassa tällä hetkellä? :)

--

TOAS 19.2.09

Hei!

Teille on tarjottu autopaikkaa 1.7.2008, mutta kun sopimusta ei oltu tultu kirjoittamaan 7.8 mennessä, tarjottiin sitä jonossa seuraavalle. Haluaisitteko uudelleen jonoon?

Ystävällisin terveisin,
Best regards

Asuntosihteeri
Housing Officer

TOAS
PL 423
33101 TAMPERE
FINLAND

--

Minä 19.2.09

Terve!

Nyt täytyy sanoa, että hieman sapettaa. Eikä ihan vähääkään. Itselläni on nimittäin erittäin vakava niskavamma, minkä takia kylmässä autossa istuminen on yhtä helvettiä ja olen odottanut tuota autopaikkaa kuin kuuta nousevaa.

Olen myös useamman kerran kysynyt tuosta asiasta teiltä puhelimitse, mm. juuri kesällä 05/2008, eikä silloin annettu mitään osviittaa siihen, että olimme jo noin pitkällä jonossa.

Miten, kenen toimesta ja kummalle tätä paikkaa on muka tarjottu? Kirjeenä, sähköpostilla vai soittamalla? Mihin sähköpostiin tieto mielestänne mennyt? Kuinka monta kertaa olette olleet yhteydessä? Meille kun ei ole tullut yhteydenottoa, siitä olemme varmoja.

Suorastaan törkeää, mikäli ette ole ottaneet meihin yhteyttä puhelimitse, vaan lähettäneet yhden meilin tai kirjeen, jotka jaetaan tässä talossa muutenkin ihan mihin sattuu.

Haluamme tietenkin takaisin jonoon, mutta emme todellakaan sen perään. Odotan tietoa siitä, miten ja kuka on kontaktoinut meitä aikaisemmin. Palaan asiaan reklamaation kera, kun olen saanut nuo tiedot. Jatketaan sitten juttuja.

--

No answer yet. Nyt siellä tongitaan tietoa, kuka, mitä ja häh. Sit pistetään meili, että on kontaktoitu silloin, tällöin ja tuolloin. Ja siinäpä se. 'Pidä tunkkis. Olet vain asiakas.'

Ps. Eiliseen 'Joo ei' -tekstiin viitaten:
Valo syttyi kakeen, kun kävelin vessaan aamulla. Enpähän ole moista huomannut aiemmin. Ei ihme, että niska on kipeä, jos tärisen eteenpäin kuin maajyrä. ;)


Edit:

Ja viitaten edelliseen vuodatukseen, miksi siihenkin piti antaa syy, kun asia kuitenkin saatiin hoidettua ja mun suuttuminenkin olisi vältetty... Lukekaa nyt itse...
;)
--

Hei!

Autopaikkaa tarjonnut henkilö on huomenna töissä, joten voimme silloin jatkaa tapauksen selvittämistä. Voitte kuitenkin myös halutessanne käydä toimistollamme tekemässä autopaikkasopimuksen 1.3 lähtien, jolloin sieltä sellainen vapautuu. Olen pahoillani aiheutuneesta vaivasta.

Ystävällisin terveisin
Best regards

Asuntosihteeri

Fedja – uskomatonta... (LoisLane)

Meidän guru-fysiatri muuten sanoi, että reumalääkärit tekee niitä diagnooseja nykyään TODELLA kitsaasti. Eli yleensä silloin, kun sairaus on jo niin pitkällä, että toimintakyky kärsii, eikä ihan hirveesti ole tehtävissä. Ja mun papruissa luki "ei nikamien neliöitymistä". Sitten kun guru tsekkas ne läpi, osotti mulle sieltä muistaakseni 3 nikamaa ja sanoi "minkäs mallisia nämä sitten ovat, elleivät neliöitä?". Mutta kuulemma nykyään ne ei enää yksin riitä diagnoosiin, vaan muutoksia melkein pitäis näkyä SI-nivelissäkin.

Ja Fedja, miten niin ei löydy mitään reumaperäiseen tulehdukseen viittaavaa?? SI-nivelet, iriitit, tarvittava antigeeni, neliönikamat ja kaikki. Eikö senkin luulis olevan potilaan edun mukaista, että diagnoosi tehtäisiin ja sitten tarvittaessa myöhemmin poistettaisiin ja todettaisiin vääräksi. Kyllähän se olisi muutenkin paljon lohdullisempaa, että todetaan sitten myöhemmin terveeksi kuin se, että luulet olevasi terve ja sitten kun oikeasti on liian myöhäistä, tehdään viimeisenä vaihtoehtona se diagnoosi ja sitten alkaa maailmat räjähdellä. Enkä nyt siis meinaa, että sun tilanteessa tuntisit itsees terveeksi, jos diagnoosia ei tehdä. Varmaan piisaa nuo muutkin ihan omiin tarpeisiin. -___-

Mutta sanonpa nyt mikä mua eniten reumapuolella vituttaa. Se kun itse menin selkävaivaisena lähtteellä polille, niitä kiinnosti tasan yksi asia: Onko mun tilanteessa kyse selkeästi näkyvästä reumasta? Niitä ei kiinnostanut oikeasti ottaa selvää mikä nuoren naisen selässä mättää. Eli kunhan he vain saivat rajattua pelätyn selkärankareuman pois, ei asia kuulunut enää heille, ja minut voisi taas kerran ö-mapittaa. HaSa:n lekuri oikeasti sanoi minulle noin, kun kysyin, että mitenkäs tästä eteenpäin.

Ja silloin kun MRI:tä ja röntgeniä suunniteltiin ja lekuri puhui SI-nivelistä, sanoin, että kun se kipu on vähän YLEMPÄNÄ, parissa alimmassa nikamassa. Tämä sankari vain kivenkovaa jatkoi, että "Yritä hyvä tyttö käsittää, että se reuma todetaan juuri SI-nivelistä". Joopa... Mitähän sekin olisi tehnyt heille, että oltaisiin kuvattu selkä myös L-S -väliltä. Joo, olis ollut ehkä 10-15min pitempi aika sen jyrän sisässä, mutta kun ei niin ei. Eihän se kuulunut HEILLE. Gurumme sitä ihmettelikin, että miksi oli niin vaikeaa kuvata myös hieman ylempää, kun selkäkivut voivat johtua myös jostain muusta kuin siitä reumasta. Huoh. Nyt ei parane tällä kertaa avautua aiheesta enempää. Alkaa muuten ohimot pullistua, kun ees miettii näitä kuvioita. :D

No yhden asian vielä sanon siitä huolimatta. Vielä parempi sankari oli silloin Valkeakosken polilla. Jessus... ei pitänyt kroppaani yliliikkuvana, koska en niissä testeissä saanut kämmeniä suorin vartaloin kunnolla maahan, koska aamuisin rankani on varsin jäykkä. Eli siksi en saanut tuolloin edes sitä hypermobiliteetti-diagnoosia...

Hui mikä ääni (Fedja)

Kuulostaapa TV tutulta nuo säikähdykset ja säpsähdykset. Mulla varsinkin äänet aiheuttavat tota. Oli alussa tosi paljon tota pitkän aikaa. Edelleen tuttua. Tääkin menee sinne harmaalle alueelle:aivovamma, selkäydinvamma vai retkahdus vamman seurauksena herkistynyt autonom hermosto. Vai pikkusen vahinkoo vähän joka lootasta.