Jaahas (TV)

C0 oli aivan suorassa. Eli keho todella hylkii oikeessa asennossa olevaa yläniskaa ja pamauttaa sitten C1 ja C2:n päin helvettiä.

Putoaminen ja takaraivokiristys tulee sieltä korvien kohdalta, kun se poikittaiskalvo kiristyy ja kaikki syvät pikkulihakset on ottanut damagea. Keikkuminen siitä, että C0:n nivelside tai/ja tukilihakset on löysät.

Tänään väännettiin ja käännettiin juurikin poikittaiskalvoa (tentorium). Oli kuulemma kuin vanhaa kuivahtanutta tiskirättiä ois rutistanut. Siltä se tuntuikin. Kun käänsi niskasta, tuntui suoraan nenässä. Ei silti heittänyt nenäpainetta - vielä ainakaan. Samoin oikea korva oli ihan tiltissä.

Mulla on vaan niin superherkkä hermosto, että on kuulemma veteen piirretty viiva, mikä on sit liikaa hoitoa, ja kinnaa kalvon entistä pahempaan jumiin, ja mitä vie tilaa eteenpäin. Se on varma, että poikittaiskalvo on ollut vinksallaan jo pitkään.

Putoaminen/joustaminen on suuri kysymysmerkki. Yksi vaihtoehto on se, että sisäkorvassa/korvan takana on jotain mekaanisessa puristuksessa tai sinne niskasta menevä hermo on pinteessä jossain matkalla. Se tosin aiheuttaisi normaalisti, (mut mä en olekaan normaali!) huimausta, ei tuollaista 'pudottavaa tunnetta' ja epävarmuutta. Todennäköisin syy hönötasapainolle on kehon asennon ja asentotunnon muuttuminen.

Mitäs muuta?

- Kraaterit on kallon keskiluun saumoja. Ei ole tuntunut ennen, kun on ollut niin paljon turvotusta ja arpea.
- Kasvojen puutuilulle ei ole muuta selitystä, kuin arpikudos C0-välissä. Tai sitten tulee ylempää, mikä on huonompi juttu. Ei voi tietää.
- Suurempi kävely kiellettiin toistaiseksi, kerta se ärsyttää yläniskaa. Eli saan jatkossakin pysyä himassa ja tylsistyä.
- Pulloon täytyy taas alkaa puhaltaa.
- Sternot on jo vahvat ja ens kerralla saan sit syvien lihasten varsinaiset harjoitukset.
- Koukistajia alan tekeen ilman tyynyä, eli totuttaan takaraivoa kovemmalle petille.
- Vaakatasoläppärille ei ole asiaa, jos siitä tulee huono olo. - Altaalle on mentävä, vaikka pää kädessä. Tai hankkia puku ja painella järveen. ;)
- Pitää kuulemma rukoilla, että hermosto antaa joskus periksi.
- Työtä on enemmän edessä kuin takana.

Että paska tulevaisuus kaiken kaikkiaan. Seuraavan kerran meen hoitoon kahden viikon päästä keskiviikkona. Sit jos kevään aikana ei tule selkeitä edistysjaksoja, täytyy miettiä, että mitäs vittuu me tehdään. Kymmenen prosenttia ei vaan parane, vaikka tekis mitä.