Noh, hupskeikkaa - C7- väsähti. Samantien tilttas kalvot alas sacrumiin + poikittaiskalvon korvista + hampaat + kaulan.
Miksei tämä paska ranka jaksa?! Miksei, miksei, miksei?!
Ei muuta kuin totaalista lepoa pari päivää. Katotaan, onko tämä vielä elvytettävissä.
Oi, tulkaa takas
IHANAT PEHMEÄT JOUSTAVAT KALVOT!!
2 kommenttia:
Rasitusta on ollu yhdelle päivälle aika paljon, mut toisaalta sitäkin täytyy olla, et keho tottuis pikku hiljaa, se on niin pienestä kiinni.
Selkä ja rintaranka on Mustillakin aika tiltissä, en pysty tässä läppärin ääres istuun kauempaa. Ja kellokin käy armottomasti eteenpäin, joten jatkan sitte huomen illalla.
Hyvää yötä!
juuh, pakko rasittaa. Mutta aikamoista nuoralla taiteilua tämä on. Tähän mennessä oon pudonnut turvaverkkoon joka kerta.
Mut positiivista on, että se enää
kiinni noista kahdesta: C7 ja C2, joilla on suora yhteys toisiinsa hartioiden/ selän pitkien lihasten kautta. Kun niskasta puuttuu ne syvät pikkulihakset, niin toi rikkinäinen C7 pääsee 'vetäsemään' pään jumiin. Hakee tuen lähimmästä paikasta ja se joko alaselkä tai korvien kohta. Mut ehkä se joskus viel toimii niinkuin pitäis. On nääs niin kiva tunne.
Lähetä kommentti