Ei kai taas (TV)

Ei hitto voi olla totta, että taas se hönttiolo päässä alkaa. Tätä ei ole ollut enää moneen kuukauteen, mutta kun yläniska on painunut oikeen kunnolla kasaan, se vaan pukkaa päälle. Kävin suihkussa ja yläniska kyrvähti lopullisesti. Ei tajuu vaihteeksi mistään mitään, kun ei kulje hissi ihan ylös asti. Sattuu vaan pirhaleesti silmiin, otsaan ja takaraivolle, eli yläniska on painunut kasaan.

Onneksi sain eilen tehtyä artikkelin, niin ei oo mitään, mihin pitäis keskittyä. Tai no... 15.5 ois dedis yhdellä naistutkimuksen esseellä, mutta sen pystyy just just kirjoittamaan 'ilman sen suurempaa aivotoimintaa'.

Samoin pitäis tehdä duunihommia tänään, mutta kun ei leikkaa, niin ei leikkaa. Menee hankalaksi.

Torstaina pitäis jollain ihmeellä jaksaa siirtyä evakkoon möksälle ja sit seuraavalla viikolla takaisin uuteen asuntoon. Ja tavaroiden muuttokin pitäis hoitaa jotenkin. Kun on seuraava fyssari 27.5 oonkin sit oon ihan hirveessä kuosissa.

Jaahas, kuinkas sitä tuhlais sitten aikaansa. Kyllä tämä on niin turhauttavaa. Silkkaa kidutusta kattella ikkunasta ulos, kun ihmiset mennä viipottaa kevättouhuissaan ja itte makaat himassa neljän seinän vankina tietäen, että kesä tulee ja menee niin, ettei ees tajua. Mieleen hiipii taas väistämättä ajatus, kiduttaako sitä itseään ihan turhaan, jos yläniska ei koskaan tule kestämään normaalia elämää?

Rasituksessahan se kunto punnitaan. Kaksi viikkoa vähän enemmän jalkeilla johti siihen, että romahdin takaisin lähtöpisteeseen yläniskan osalta. Ei järin kannustavaa.