Kreikassa (TV)

Puhelimessani vilkkuu punainen valo (das Blinklicht;), kun akku on loppumassa. Jokainen yö vilkkuvalo tuo pimeässä mieleen saman assosiaation:
Kun laskeuduttiin v. 2000 Lufthansalla Kreikan Venizelos -kentälle. Istuin, asiaan kuuluvasti ginihuuruissani tietty, siinä siiven lähellä, niin punainen valo tuikki silmiin. Tuolloin matkustin vain humalan voimalla lentokoneessa. Nyt menee ilmankin.

Vaikka yöllä tultiinkin, ei saatu heti lupaa laskeutua, vaan pörrättiin hyvän aikaa Ateenan yläpuolella. Ajankuluksi kattelin koneesta Ateenan suurimman kadun, muistaakseni nimeltään Leoforos Kifisou, tuhansia valoja ja muistan ajatelleeni, että tästä maasta mä tykkään. Näytti hienolta.

Samoin Pireuksen satama näkyi monesti ihan alla. Silloin oli hirveä tuuli ja laivat keikkui satamassa. Niiden yössä loistavat valot näytti myös kutsuvilta.

Asuin Ateenassa jonkin aikaa (Hotel Tony) ja yksi lempipuuhistani oli kömpiä pimeän tullen Acropoli-kukkulan päälle katteleen nousevia ja laskeutuvia koneita. En sitä montaa kertaa ehtinyt tehdä, koska yleensä oli aamulla niin aikainen herätys, ettei jaksanut valvoa. Ja jos nyt sattui viihteellä olemaan, niin siellähän sit oltiin aamuun asti. ;)

Kesäpäivänä Acropolilta näki vain savusumupaskapilven, joka peitti kuopassa olevan kaupungin yhtenä isona kupuna. Muistaakseni Ateenan "keskustan" pituus on n. 40 km:a ja oikein saasteisina päivinä, juurikin kesällä, kaupungista näkyi vain matalimmat rakennukset. Kaikki muu oli peittynyt likaan.

Ateena oli ihana paikka. Vielä joskus muutan sinne.Kaupungissa oli ihan loistavia klubeja ja ravintoloita. Muistan yhdenkin, olisko ollut Privilegde (tai Privilege), mikä oli aivan törkeen magea. Siellä kuulemma hengas Ateenan kerma, ja näin ollen me mallihommissa olevat päädyimme paikallisten PR-tyyppien seurassa sinne. Priviledge oli veden äärellä, n. 25 minuuttia Akropolilta suuntaan X. Valitettavasti Privilegden keikkoja väritti kuningas alkomaholi, niin ei pysty muistaan tarkemmin. Kreikkalainen anisviina maistui. ;)

Sen kuukauden aikana mitä olin Ateenassa, kävin esittäytymässä n. 70 asiakkaalla. Siitä voi laskea paljon se teki per arkipäivä. Oli siinä Suomen plikalla totuttelua Ateenan julkiseen liikenteeseen. Ateenaan oltiin just rakentamassa uutta metroyhteyttä Olympialaisia varten ja kaupungin julkinen liikenne oli väliaikaistilassa, eli kaaoksessa.

No, kätsästi kuitenkin surrattiin trammeillä, busseilla, metrolla ja jalkaisin ympäri Ateenaa. Kartalle oli raksittu numeroin kohteet, jotka piti kiertää ja mehän kierrettiin. Huh, huh. No, ainakin osaan liikkua edelleen Ateenassa. Sama homma on Hampurin ja Pariisin kanssa. Vaikka joutuisin mihin vaan noista kolmesta kaupungista, muistaisin niiden kaupunkirakenteen suhteellisen hyvin. No, Saksan reissusta ei nyt kauaa ole mutta Pariisin keikka oli ennen Ateenaa.

Hauskoja matkoja. Toivottavasti pääsis vielä joskus reissaamaan. Nyt ei siltä tunnu, kun on jumitus ahterissa asti.

Ps. Ja tiedän S62! Ne kuvat on edelleen mulla, neljättä kertaa hukassa. No seuraavassa muutossa löytyy taas! Laitan ne aina liian hyvään talteen.

Nyt nukkumaan uudella yrityksellä, joka on hankalaan kun ranka on ihan väsynyt. Kalvot aukea hetkeksi ja sit ne taas tilttas. Ihan bimboo. Taidan mennä hakeen lakritsijädeä ja kahvia.