Aamuyön chattäilijä

No perskuta... Ihan pikkusen aattelin kurkata, onko ystäviä chattailemässä joko nousuissa tai laskuissa. No olihan heitä! Ensiks linjoille hyökkäs tuttu Itävallasta. Välttelen vastaamasta, kun enkunkieli ei luista klo 03 yöllä. Ja koska kyseessä oli ystävän exä, minun tuttu, aattelin, että tyyppi joutaa huutelemaan keskenään hetken. Siinä sit muutaman minuutin juttelin toisen frendin kanssa, kunnes langalle ripustautui ystävä Jenkeistä.

Ei aikaakaan, kun huomasin pyörittäväni kolmea chattia yhtä aikaa. Huokaus... Aina sama juttu. Ei tuolla pysty ainoastaan käväisemään, vaan sinne jää aina asumaan. Ja niska ei oikein diggaa, ni pitäis säännöstellä. Mut ku se nyt on tänään ollut parempi, niin VÄHÄN vaan... Ihan pari minsaa, joka oli lopulta about 2 tuntia. Mut toi sosiaalisten suhteiden hoitaminen on ni simppeliä, et sitä hermosto kestää. Sen sijaan kova aivotyö, abstrakti ajattelu ja isojen kokonaisuuksien hahmottaminen heittää muutaman tunnin päästä kropan ylikierroksille. :(

Voi että ootan sitä päivää, ku voin keskittää energiani tuotteliaaseen duuniin eli tehdä töitä!!! Sit oon niin keskittymiskykyinen ja tehokas, et hoidan duunit puolessa siitä, mitä ennen ja sit voin vähentää työpäivän pituuttani hyvällä omalla tunnolla. Sen oon ny oppinut, että turha tuhlata hyvää duuniaikaa siihen, että pyörittelee kyniä penaalissa ja sählää puolet päivästä, jos hommat voi tehdä sutjakasti ja saada saman aikaan vaikka 50-prosenttisella mutta harkitulla panoksella.

Monissa ammateissa, joissa palkka voidaan sitoa tuotteliaisuuteen ja työtehoon, kannattaa se tehdä. Jos joku myyjä tekee vaikka kahdessa tunnissa päivittäin enemmän kauppaa kuin kaksi kolleegaansa kahdeksassa tunnissa, hän on ansainnut palkakseen AINAKIN saman verran kuin määrällisesti enemmän tunteja tekevät tyypit. Eri reilua, eikö?

No, nyt nukkuun. Yhden muuttorepun pakkasin. Enempään en tällä kertaa koske. ;)