Huomenta!

Valvoin viiteen, heräsin 16. Toinen tuli duunista tuolloin. Koko yön paine nenässä. En muistanutkaan kuin karseeta se on. Kasvot ei tunne mitään oikeelta puolelta. Oikea puoli on kokonaan hiekkapaperia. Mitä lie suojaa kalvot. Laitoin parit kynttilät palamaan Nikon menneen elämän (ja itseni) muistoksi. Keitin kaffet ja kaivoin pakastimesta kääretortun. Säästelin sitä ens synttäreille, joita aattelin juhlia niinku edellisiä: Kahvit ja torttu pahvilautaselta keskenään kaikessa rauhas nautiskellen! Ü