Facebook on paikka, missä monelta perusjärkevältä ja ajattelevaiselta ihmiseltä katoaa kaikki tilanne- ja elämäntajua, toisten ihmisten huomioonottaminen ja kunnioittaminen, yksityisyyden suojausvaisto sekä totutut sosiaalisen elämän käytöstavat. Tuosta tuskin voi syyttää sen kummemmin ketään, vaan täytyy ainoastaan pyrkiä ymmärtämään, että sosiaaliset mediat ovat rantautuneet Suomeen vasta hetki sitten, eikä ihmisiltä voi vaatia, että niitä osattaisiin vielä käyttää.
Varmaan sama ilmiö on ollut aikaisemmin kännyköiden, meilin ja blogien kanssa. Ja oikeastaan, kukapa tuon käyttötarkoituksen tai -tyylin edes voisi määritellä niin, että se olisi ainoa oikea malli? Ei kukaan. Facebookissa ja feisbuukkaajissa sinänsä ei ole mitään kammoksuttavaa, vaan siinä, kuinka FB saa niin monet käyttäytymään siellä niin epätyypillisesti verrattuna siihen, miten he muussa arjessaan elävät. Toisinaan tuntuu, että monessa ihmisessä elää kaksi persoonaa: nettiminä ja tosielämän minä. Tämä havainto on mielestäni pelottava ja huolestuttava. Kuinka moni todella kuvitteleekaan, että se, mitä netissä tulee sanottua tai tehtyä, jotenkin mitätöityisi täysin tosielämässä? Kuinkahan moni tietää, että Facebookin muutettua yksityisyysasetuksiaan hetki sitten, kaikki salaamattomat FB-keskustelut löytyy Googlesta? Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos olet kommannut jotain täysin ääliötä vaikkapa jonkun salaamattoman henkilöprofiilin tai groupin seinälle, tämä kommenttisi on Googlen löydettävissä nimelläsi. Erityisen hienon tosta tekee se, että yhä useampi ihminen googlaa tuntemattoman tyypin nimen aivan ensimmäisenä, ja että sitä kautta syntyvään ensivaikutelmaan on aika vaikea vaikuttaa jälkikäteen.
Kuvittelepa tilanne, jossa olet hakemassa vaikkapa uutta työpaikkaa, ja hausta vastaava henkilö googlaa nimesi. Mikäli sinusta ei löydy mitään tietoja, haastattelija selvittänee taustaasi jotain kautta. Riippuu toki pestistä ja rekrytoijasta, kuinka paljon hakijoiden taustoja edes jatkaa selvittää. Mutta mitä suurempi riski henkilövalintaan liittyy, eli mitä tärkeämpi tehtävä on kyseessä, sitä enemmän tietojasi etsiskellään.
Sen sijaan, ettei Google kerrokaan sinusta mitään, se voi myös paljastaan jotain sellaista, jota et halua edes äitisi tietävän. Google voi kertoa, kuinka kuulut FB-ryhmään nimeltä "Jammu-setä on hyvä äijä", "Haistakaa koko Helsinki vittu" tai "Räjäytetään Messilän laskettelukeskus". Vaikka ryhmien toiminta olisi kuinka laillista ja huumoriväritteistä, rekrytoija ei sitä välttämättä ymmärrä tai tiedä.
Tai entä sitten, kun Google tuo rekrytoijan silmiin kommentin, jossa satutkin haukkumaan kaikki rekrytointikonsultit "yksiksi helvetin idiooteiksi, jotka pitäis lopettaa maan päältä niskalaukauksella"? Tai entäpä se ainejärjestön sivuilta löytyvät valokuva, jossa olet varsin edustavassa kuosissa ja varustuksessa laivan kannella vappuna -99. Onkohan siitä jotain haittaa työnhaussa, että kuvassa päässäsi sattui olemaan kaasunaamari, ylläsi pelkät karkkistringit, rinnassasi huulipunateksti "Ekonomi1999" ja toisessa kädessä skumppapullo ja toisessa täyteen puhallettu Durex? Niin, jokainen voi itse miettiä, mitä moiset kuukkelilöydökset kertovat itsestään. Tulkinnoista ei voi kiistellä, mutta ainakin kannattaa ehkä kahdesti miettiä, mitä sinne omaan julkiseen Facebookkiin jatkossa kirjoittaa.
Tänään mm. seuraavat statukset herättivät hilpeyttä ja/tai suurta myötähäpeää:
1. Vitun joulu. Loppuis jo. Niin vitun perseestä, ettei mikään ikinä. Mä vihaan teitä kaikkia joulun viettäjiä. Tai no, melkein kaikkia.
2. Pikku-Juusolta tuli tänään kahdeksan kertaa kakka. Yhden kerran se oli aivan löysää ja keltaista ja sitä oli ainakin puoli litraa.
3. Voiko enää surkeampaa kohtaloa olla, kuin sairastaa flunssa jouluaattona. Selviän ehkä hengissä. Hyvää joulua teille, jotka voitte joulusta nauttia. Minä kärsin. Onneksi sentään kinkku pysyy sisällä.
4. Kiitos lahjoista, vaikka suurin osa niistä oli tylsiä, rumia tai turhia. Ensi vuonna rahaa.
5. Antaa sikojen kärsiä. Tämä on sen arvoista. Kinkkua napaan siis. Mars, mars.
Ehkä enemmänkin pitäisi miettiä, mitkä ovat ne tunteet ja motiivit tämäntyyppisten kirjoitusten taustalla. Kuinka monessa olikin kyseessä sisäpiiriläppä, jota 99 %:a frendeistä ei ymmärrä halutusti? Kuinkahan moni liittyi johonkin aikaisempaan sutjautukseen ja oli tulkittavissa oikein ainoastaan siltä pohjalta? Kuinka moni status oli päivitetty pienissä joulusievissä? Kuinka monessa tapauksessa kirjoittajan koneelle oli tunkeuduttu ja huomenna statuksissa lukee: "Anteeksi. Tuo ei ollut minun ajatukseni, vaan sen kirjoitti ilkeä Tonttu-Torvinen".
Ps. Em. statukset oli kevyesti mukailtu tunnistamattomiksi sanomaa tuhoamatta. ;)
Tekstit
6 kommenttia:
Kaikenlaisia persoonallisuuksia se Facebook kyllä tuo esiin! Mä oon blokannut jo aika monta "kaveria" FB:ssä, kun en jaksa niitten jatkuvia päivityksiä tyyliin "Maria RAKASTAA ihanaa elämäänsä!!!!!!" Please.
Joo, onneks nykyää voi ees itte valita, mitä ja ketä haluaa nähdä päivittäin ja missä muodossa. Ja myös rajata esim. omien albumien tirkistelijät. :P Välil kaduttaa koko paska, mut toistaiseks FB:stä on loppupelis ollut enemmän hyötyä ja iloa, ni pysykööt. Karsin vaan puolitutut pois, niin nyt se palvelee paremmin tarkoitustaan. Ü
En ees kysy, mites joulu... ;)
Moi
En usko että edes nämä "rekrytoijat"/tulevat työnantajat ottavat tosissaan FB:n kirjoituksia, ei kai nyt sentään luodakseen henkilökuvaa sillä perusteella, ihmisiähän hekin ovat, joskus varmaan elämän aikana suurin osa ihmisistä on käyttäytynyt kun "sika" pellossa, kuka useammin kuka harvemmin :)
Tosin totta toinen puoli, miksi "riskeerata" moisen "päiväkirjan" takia asioita mutta toisaalta riskeerataanhan me muillakin tavalla asioita.
Itseasiassa tästä aiheesta saattaisi löytyä paljon "hedelmällistä" keskustelua ja ajatusten vaihtoa jos sitä alkaa pohtia syvällisesti,joo noi yksityisyys asetukset kannattaa kyllä ihmisten tarkistaa monestakin syystä,se varoitus tuskin tuli turhaan, omanikin testasin,ei löytynt googlesta onneks keskusteluja !!
Heippa Ano!
Ja mukavaa joulupäivän iltaa, tai oikeastaan yötä. :) Totta turiset, aina yhtä mielenkiintoinen ilmiö tuo FB. Tuntuu, että sieltä löytyy jatkuvasti uusia ilmiöitä, joihin tarttua.
Useimmissa tapauksissa sillä ei ole suurempaa merkitystä, kuinka tosissaan FB-kirjoitusten sisällöt pilkuntarkasti ymmärtään vai ymmärretäänkö niitä ollenkaan. Enemmänkin kokonaisuus ratkaisee. Rekrytoijana miettisin enemmänkin sitä, mitä se, että kirjoittelee jotain yleisesti ala-arvoista, tyylitöntä, loukkaavaa tai erittäin suurella todennäköisyydellä väärinymmärrettävää, kertoo tästä ihmisestä kokonaisuudessaan. Kuinka hän esimerkiksi osaa käyttää FB:n kaltaisia yhteisöjä, mikä hänen suhteensa nettiin on, miten hän saattaa käyttää työaikaansa verkossa jne. Mutta toisaalta, toiminkin henkilöstöasioiden parissa ja omaan tarkan, joskus jopa liiankin tarkan, ihmisvainun, jota ei oikein pysty kytkemään offille. Joku toinen ehkä viis välittää työnhakijoiden FB-käyttäytymisestä, mutta minä olen orientoitunut tekemään siitäkin lähteestä tulkintojani. Tietenkin vain yhtenä osa-alueena kokoinaisuutta, mutta kuitenkin.
Yksittäiset kommentit tuskin kellekään aiheuttaa maailmanluokan tuhoa, mutta tämäkin riippunee siitä, kuka on kyseessä ja miksi sitä FB-profiilia ylipäänsä tarkastellaan tämän ihmisen osalta. Mutta toisaalta, jos muut plussat kahden hakijan välillä jakautuu tasaisesti, niin monesti lähes merkityksettömiltä tuntuvat yksityiskohdat saattavatkin ratkaista työnsaamisen. Olkoon se sitten FB:n luoma henkilöprofiili tai julkisen blogin anti. Enkä nyt tarkoita, että itse perustaisin ihmisten arvotuksen em. asioihin kovinkaan suuresti, mutta kyllä niillä voi väliä olla. Riippuu tilanteesta ja ihmisestä.
Yleisesti...
Jos pystyy perustelemaan ajatuksensa/näkemyksensä/kantansa ja tietää käyttäytyvänsä hyvän maun mukaisesti ja lainkuuliaisesti, niin miksi sitä suotta piilotella kirjoittajan lahjojaan missään (sosiaalisissa) medioissa. Persoonallisuus sinänsä on pop, kunhan ei tarkoituksella aiheuta ikävyyksiä muille.
Hei.
Tuo loppukaneetti siis osio: "Yleisesti" oli kyllä niin hienoa tekstiä että olen sanaton !! ja olen kyllä aivan samaa mieltä,en vaan olisi ainakaan näin väsyneenä pitkästä ajomatkasta pystynyt asiaa noin hienosti sanoiksi kuvaamaan,kertakaikkiaan upeaa tekstiä johon sisältyy niin paljon !!. Hyvää yötä. palaillaan.
No, hienosta en tiedä, mutta suvaitsevainen ja avokatseinen on hyvä yrittää olla, mutta ei sitäkään muiden kustannuksella. No, eipä ole kovinkaan helppo tehtävä kellekään tässä maailmassa, jossa ihmisiä lokeroidaan ja tyypitellään jatkuvasti ja välillä myös todella hatarin perustein ja uskomuksiin perustuen.
Hyvä, että pääsit turvallisesti perille, mihin matkasi kävikään!
Öitä kaikille! Tämäkin niska hyytyy nyt, kun eilinen olikin aikamoista haipakkaa.
<3
Lähetä kommentti