keskiviikko 11. helmikuuta 2009

Jälkimainingit CST:stä (Fedja)

Sittenkin hoidossa eilen tapahtui jotain. Hoitaja otti jotain eri otteita. Enemmän kasvon luita ja käsitteli vähän enemmän sfenoidaali-niveltä(?). Nyt tänään on koko kroppa kummasti löysännyt jostain sisältä ja sellaista lievää lihaskipua (mitä urheilusuoristen jälkeen ovi olla) selässä ja rangassa. Nyt vetää pään vielä helpommasti kireälle ja tuntuu, ettei rangassa ole kantoa juuri ollenkaan. Nenästä on kuulunut koko päivän napsetta ja kitalaki napsui nyt illalla niin, että sen tunsi kielellä ja jossain syvällä kitalaen takana oli se ydinpaikka, joka löysää. Veren hajua on tullut parin viime viikon aikana nenään kalvovenyttelyjen aikana. Nyt taas illalla useampaan otteeseen ja reippaasti. Onkohan se harha-aistimus vai repeytyykö siellä aina oikeastikin jotakin, kun noita kalvoja raksuttelen, kun kalvot suojaa niskan heti uudestaan.

Melkoisia paineita silmiin, poskiin, nenään. Nyt on niska jonkin verran auki. Pitäis mennä nukkumaan, mutta miten ihmeessä nukun tän niskan kanssa. Sitä ei saa nyt laittaa tyynylle pitemmäks aikaa. Eikä nukahtaa sais ollenkaan, koska menee asentokontrolli. Unissaan pyörii ja niska kääriytyy kasaan.

Sama on mietityttänyt mua kans kuin TV:tä. Aikaisempina vuosinakin. Että onko verisuonia puristuksissa. Vasempaan silmään kun tulee sykkeen tahdissa semmosta mustaa aluetta. Ja kun kalvon joskus saa tosi löysäksi, niin tulee syke päähän. Samoin välillä kuuluu sellaista suhinaa. Esim. toissayönä, kun päätä käänsiin. Semmoinen huussss-kohina ääni sykkeen tahdissa päähän, kunnes niskan asento on stabiloitunut.

Terve aamu jo valmiiksi. Palataan taas yön aikana kierros taaksepäin.

Ei kommentteja: