Liian herkkä (Tahdonvoimaa)

Kyllä Tahdonvoiman terveet päivät on eletty. Keho on taas samassa kierteessä, kun enemminkin. Tänään heräsin jumissa, sain jumit pois mobilisoimalla, koitin olla pikkusen pystyssä, käännellä kevyesti päätä, kuten käsketty, ja niks, naks, sinne jäi C0 oikeelle. Ja hermosto reagoi välittömästi. Ensin alkoi maa pomppia hillittömästä, sitten vajota maan läpi ja nyt kasvot puuduksissa mietin, että mitäs ihmettä... Tietänettekin, millainen olo on huomenna.

Pahinta on se, etten pysty tekeen mitään jottei C0 lukkiintuisi oikealle, kun en saa tehtyä harjoituksia. En pysty tekeen kielen kitalakeen imemistä, enkä leuan työntöä, enkä varsinkaan syviä koukistajia, joilla ylänniskaan tolle nivelelle saatais tukea.

Ja kun yritän siedättää C0:aa tohon lukkoasentoon, on seurauksena oikean puolen totaalinen jumituskaaos, eli se tila, mistä kaikki aikoinaan alkoi. Joku ei niin herkkä ei reagois tohon virheasentoon ollenkaan, mutta mullapa tilanne on toinen. Että auta, kun toivoa, että ajan kanssa hermoston herkkyys vähenee tai että C0 alkaa pysyä suorassa. Ja vaikka mä kuinka yritän olla 'ajattelematta', että nyt se C0 on jumissa, niin ei auta. Hermosto reagoi välittömästi.

Niin ja sitten katotaan, auttaako piikki fasettiniveleen yhtään. Sen pitäis liukastuttaa niveltä, niin ettei se jumiudu sinne oikealle, mutta kuulemma vaikutus voi olla myös se, että nivel liukuu sitten entistä helpommin jumiin. Riskejä on otettava.

Edelleen ja väistämättä mä mietin, miksi C0 liukuu oikeelle. Kai mun on vaan hyväksyttävä selitys tukiepätasapainosta, vaikka itse oon ihan varma, että nivelside tai nivelkapseli on vähintään osittain revennyt, mutta se on vaan niin pieni juttu, ettei näy magneetissa. No kato, pistetään pääkky tyynyyn ja maataan, kuten viimeiset 10 kuukautta.