Oli aika nätissä paketissa niskasta. Mutta fyssari oli sitä mieltä, että parempi niskassa kuin kokokropassa. Se paikka kuulemma pisiten pitääkin olla kökkö. Huonompi juttu ois, jos oireet edelleen vaan olisi koko ajan lonkissa tms.
Tänään sain luennon der Volehrista. En tiedä, miten se kirjoitetaan oikein saksaksi. Se on kuulemma just se rusto/nivel- tsydeemi, josta eilen kirjoitin. Ja kyllä - siitä on suora yhteys takaraivoon, mistä taas ohimoihin ja mistä päälakeen. Eli kaikki liittyy kaikkeen. Juuri niin se menee, että kun niskan kannattimet pamahtaa, niin koko pään asento muuttuu ja oireet nuppiin on taattu. Samalla tavalla korjaamalla niskan asento takaisin, palautetaan myös muu rakenne.
Seuraava aika onkin 1,5 viikon päästä. Katostaan, auttaiko tämä yläniskaan. Jossei, niin seuraavan kerran jlk tulee fasettiniveliin piikkiä. Mutta sitä ei mielellään laiteta, kun tämmöisillä liikkuvanivelisillä se rasvaa saranoita liikaa. Mieluummin yritetään pään ulkoisin keinoin vielä.
Ja kyllä, kuulemma sidekudosarpea on niskassa ihan varmasti, mutta ft oli sitä mieltä, että kun hoito aloitettiin heti ja se on hyvin todennut, niin arpi saadaan asettumaan ihan nätisti. Mutta aikaa siinä kuulemma menee. Ja lihakset ei ole revennyt. Se olisi näkynyt MRI:ssä. Toki pientä repeilyä on, mutta kuulemma ei ole vaarallista.
Lopuksi tutkittiin anatomia-opusta 15 minuuttia ja näin kalvoista hyviä kuvia. Sitten kuuntelin kun neiti vastaanottoapulaista ylistettiin ;)
Ja sit kivan taksimiehen kyydillä kotiin. Oli niin kiva, että etsin taksitarkastajan numeron ja jätin positiivisen palautteen. Se kun on aina vähän kyseenalaista miten kuski suhtautuu, kun ilmoitan, että ei äkkijarrutuksia, kolareita tai kiihdytyksiä ja vilautan niskatukea. ;) Aki-kuski ansaitsi kiitokset!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti