Kai mä sit 30-vuotiaana voin jatkaa elämää siitä, mihin se 26-vuotiaana jäi. Ja sehän on vähän sama, kuin että kaikki parhaat vuodet ois vedetty vessanpöntöstä Paskalaan.
torstai 12. maaliskuuta 2009
Bed of Roses (Tahdonvoimaa)
Aikamoinen Bed of Roses alkaa olla tämä mun sänky. Maannut tässä siitä asti, kun heräsin eli aika monta tunti. Nyt on pakko mennä aamupalalle, vaikka niska tuntuu siltä, että kantsis vaan olla nälässä. ;) Vaikkei oikea puoli anna yhtä vahvaa oiretta kun ennen ollessaan lukossa, sen huomaa, ettei se ole kohdillaankaan. Vähän tuppaa puutumaan tuo takaraivo ja tippumaan kuuppa rankaan. Väsyy helposti. Sitten alkaa leuan sivuttaissiirrot, työntö ja kielenimeminen mennä vaikeaksi, kun yksinkertaisesti ei jaksa kantaa pollaa. Kyllä mä välillä mietin, saanko tonne niskaan ikinä tarvittavaa määrää tavaraa, et sillä vois tehdäkin jotain, mutta täytyy vaan kattoa ajan kanssa. Tällä hetkellä tuntuu aika epätoivoiselta, kun tosiaan vuoden on tehnyt töitä ja palkkiona on 1,5 viikkoa 'vähän parempi olo'.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
2 kommenttia:
Hei miten paljon sä treenaat kuntoutusmielessä? Noin niinku oikeesti, ainaha on ne paljonko pitäs ja sitte on se paljonko tekee... :-)
Just niinkuin neuvottu, eli neuraalikudostreenit + koordinaatioharjoitteet 3 kertaa pvä (ja jos ei joinain pvänä mene, sit ei tehdä), koukistajat + ojentajat (l. asennonhallintaharjoittelu) 3 kertaa päivässä ja allas 2-3 kertaa viikossa, jos hermosto kestää
Mut mullehan jokainen kusella käynti ja ruuanlaitto on myös treeniä, että vaikea sanoa. Omaa kehoa kuunnellen pitäen kuitenkin neuraalikudospumppaukset max 3 x/pvä, ettei käänny itteään vastaan. Mun kohdalla sana treenaaminen on vähän väärä, kun kyse on lähinnä siitä, että opetan hermostolle istumista, kävelyä,seisomista ja nopeita liikkeitä vaan uudestaan. No, on sekin treenaamista kai. ;) Sopivasti. Itseäni kuunnellen.
Lähetä kommentti