Haha, joo. Power of Denial on kyllä niin vahvasti taas läsnä, että ei hyvä tosi... mutta mikäs siinä, kun se kerran vähän helpottaa oloa. :D
Auttoi kyllä illalla, kun säädin olkapään ja koko käden hetkeks sellaseen pakettiin, että en vahingossakaan sitä päässyt liikutteleen. Sit makasin sohvalla hipihiljaa ja lopulta menin nukkuun. Aamulla se oli jo parempi, tällä kertaa pääsin ehkä säikähdyksellä ja sain samalla muistutuksen siitä, että eipä ne vanhat leikkaamattomat repeemiset voi ihan täysin parantuakaan...
Eiliseltä muuten jäi kertomatta yks jutska, kun säästelin olkapäätä ja samalla siis kirjoitusmerkkejä. Oli koko iltapäivän ja illan sellanen todella kuvottava olo ja nipistelyä mahassa. Noh. Sitten muutama opiskelukaveri valitti samaa. Sitten alettiin pohtiin vaihtoehtoja ja päädyttiin Juveneksen salaatissa olleeseen kurkkuun. Pari sanokin kyllä siellä ruokailussa, että maistui inasen homeiselle se. Mmmm. Nice. Perus ruokamyrkytys. Nää on aina näitä elämän ihania sivuosumia. :D No onneks mä oon pieniruokainen, joten ei mulla oo ollut mitenkään ihan järkyttävä olo. Yöllä tosin ruumiinlämpö heitteli ihan hullusti ja aamulla olo muistutti etäisesti krapulaa. Mutta nyt on päivän mittaan parantunut. Kyllä se tästä. :) Se on kyllä surullista, että "kouluruoka" on maksullista ja sitten siitä vielä saa jonkun myrkytyksen. Sad, sad, sad... :D
keskiviikko 11. maaliskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
3 kommenttia:
Pakko tarttua tohon kouluruokailuun...
Niin, ja lihapullienkin määrä on rajattu neljään. Mä sanoinkin viimeksi, että haluan sit 10 alennuksen tätä annoksesta, koska jäi nälkä. Tai sit vaan aletaan punnitseen annoksen - se ois reilua. Maksat sen, mitä syöt, niin että katto olisi 3 euroa. Mutta kuka sitä ees huomaa, kun kirkon kokoisessa raflassa käy vaan hakemassa lisää? Ja eiks se oo vähän ristiriitaista, että ekan annoksen määrissä on rajoituksia mutta kukaan ei kiellä santsaamista. Hoe stupid.
Toinen on tämä opiskelijakortin näyttäminen. Oot käynyt 4 vuotta niillä kolmella samalla tätillä, jotka kaikki tietää ja muistaa sut, eiks jeah, koska heität yleensä läppää niiden kanssa? Nooh... Sitten kun kortti kerran jää himaan, sun pitää todistaa kuin oikeudessa puolustuspuheenvuoron aikana konsanaan, että sä oot todella opiskelija... Lupailet, että tuut näyttään korttias myöhemmin, kaveri todistaa, toinen paremmin sut muistava täti todistaa jne. Ihan arseesta. Ihan kun keskellä lukukautta susta yhtäkkiä tulis ei-opiskelija...
No, ei tosta enempää. On niin pahoja antipatioita...
Joo, tuttu fiilis. Ihan uskomatonta toi touhu. :D Tulee myös mieleen se taannoinen kalapuikkojupakka, kun se yks poika oli ottanut kolmen sijasta neljä ja eipä aikaakaan, kun poliisitkin kutsuttiin paikalle. :D Ja tais olla kyse yläasteesta. Tsiisus...
Lähetä kommentti