tiistai 21. heinäkuuta 2009

Hajamielinen maisteri

Otin tänään pillerin. Vai otinko? No ei oo liuskassa. Eikä oo lattialla. Kai mä sit sen otin. Miten mä en muista. Hmm. Yleensä toi nieleminen on semmonen operaatio, et se kyl jää mieleen. Suussa maistuu oudolta. Perkele. Pilleri. Mä unohdin nieleasta se! Sinne se oli sulanut suuhun. Ei saatana, et ihminen voi olla hajamielinen. Aloin tehdä yht toista juttuu ja innostuin siit niin, et UNOHDIN nielasta pillerin. Just!

Kyllä mää oon fiksu tyttö! ;) Hyvä, hyvä. Tämän loppuviikon keskityn vaan kehuun itteeni, ku oon nyt 14 kk:tta soimannut... Morot! Ja ny ku mul on suht hyvä olo, otan entistä rauhallisemmin! Wou!!! Harjoitus tekee mestarin. Mähän hei osaan säännöstellä jaksamistani niin, et pystyn treenaan, enkä ajaa itteeni iha piippuun, vaiks mieli tekis. Siksipä sanon nyt moikat täältäkin pleissistä!

Ps. Magnumit loppuu huomenna. ;)

9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Isä-Lavin muistelee vanhoja aikoja ja toteaa:"Harjoituksen oikea rytmitys on kaiken a ja o."

Pandora kirjoitti...

Tekevälle sattuu, kannattaisiko vaihtaa nuo magnumit omenaan, aivoille oikeaa ja terveellisempää ravintoa.

Ei vaan olisiko tuo merkki siitä, että tarvitsisit jollakin tapaa irtiottoa jatkuvaan olotilan kontrollointia. Lomaa sairastamiseen?

Kuulostaa mahdottomalta etenkin, kun sillä lomalla ei voi mitään tehdä, mutta mikä olisi turvallista piristävää ja irroittavaa? Hömppä rakkausromaani/elokuva, illallinen ystävän kanssa, manikyyrihoito jne.

Tahdonvoimaa kirjoitti...

Joo, eiköhän-tässä jo 14 kk:n jälkeen, miten elellä. Jossei koskaan salli itselleen mitään pieniä- herkkuja, vaan noudattaa orjallisesti ylitarkkaa ruokavaliota, ennen pitkään tulee vaan paha mieli. Loppupelissä sillä, mitä syö, ei sit kuitenkaan ole se tärkein rooli kunnon kannalta. Elli missään nimessä kannata riistää itseltään pienimpiäkin iloja, vaikka ne olisi "paheita".

Tästä sairaudesta ei oteta lomaa, se on opittu. Lomaa on se, että välillä on parempi olo. Vaikea selittää, mutta tämä on suht armoton oireisto. Sen huomaa sitten, mikäli oma oireisto pitkittyy. Todelliset vaikeudet alkaa vasta siinä vaiheessa, kun huomaa olleensa niin kauan kipeä, ettei ole muista, miltä tuntuu olla terve. En toivo tätä kellekään muulle, mutta tiedän, että tämänkin kanssa oppii elämään. Se vbaab kurinalaisuutta ymmärtää vanha sanonta "ota neuvoja muilta mutta päätä itse". :)

Mukavaa päivää!

Pandora kirjoitti...

Taisin hieman loukata sinua? Se ei ollut tarkoitukseni.

Niin toisilta ihmisiltä tosiaan voi saada uudenlaisia näkökulmia, mutta todellisuudessa täytyy tuntea toinen ja sairauskin äärimmäisen hyvin, jotta vinkit voisi aina osua kohdalleen.

Asiasta ihan kolmanteen, nuo vanhan kansan sanonnat ovat äärimmäisen hyviä ja osuvia useasti, olin kurssilla, joka käsitteli niitä ja niiden taustoja sivuavasti. Mielenkiintoinen aihe.

Tahdonvoimaa kirjoitti...

Pandora,
No prob. Nää omenat ja porkkanat on herkkä aihe. ;) KUn niska on huonona, ei pysty syömään mitään ruoskuteltavaa ja kun hermosto on oikein tiltissä, ei pysty syömään ollenkaan.

Ja tämmösten magic-sairauksien kanssa on aina riski, että neuvoja osuu kiukkusuoneen. Tiedän! Ja otan ittekin aina sen riskin, ku annnan vinkkejä. Onneks ei oo kukaan tullut viel kirveen kaa ovella vaatii nuppii pölylle, ku tila huononi mun antaman vinkin takii. ;) No, kyl mä uskon, et aikuiset ihmiset osaa noudattaa just tota "ota neuvoja, mut päätä itte" -sanontaa. Ehkä! ;)

Ja totta viserrät, noi sananlaskut yms. tokaisut on todella mielenkiintoisia! Iite oon lukenut latinaa ja sitä kautta tutustunut kaikkiin vanhoihin sanontoihin. Jännittäviä alkuperiä ei voi muuta sanoa! Ai ni joo, mun piti pistää puhelin pois, ettei tuu ylirasitus hartsulle.

Tahdonvoimaa kirjoitti...

"vaatiin nuppia pölylle". ;)

Niinpä niin! On se hienoo, et yks ammatti on toimittaja ja ei saa yhtään lausetta kokonaan oikein. Pistetään välineiden piikkiin! Ja niskan. Sitä voi syyttää ja käyttää kaikessa tekosyynä. ;)

Tahdonvoimaa kirjoitti...

Lavin,
Ja se oikea rytmitys puntille ei ollut lauantaiaamu klo 10. Urkilla. ;) Kuten muistanet, ei ollut kovin hyvähappista nuorta ihmistä niissä treeneissä toisinaan!

Pandora kirjoitti...

Niin ja samalla, kun osuu kiukkusuoneen ei tiedä miksi toinen on ohjeen antanut.

Minä nimittäin yritän nyt juuri parhaillaan ruokavalion kautta saada hieman olotilaa paremmaksi. Jos saisi sokerit ja hiivat minimiinja sillä keinoin saisi parempaa oloa edes hieman.

Totuus toisaalta on, jos et nuku kunnolla etkä saa riittävästi happea aivoille ja ei pysty liikkumaan niin ei sitä energiaa mistään tule, mutta tuleepahan ainakin tehtyä jotakin...

Hauskoja ovat nuo kirjoitusvirheetkin, kornein jonka olen lukenut oli huomenna täytyy tappaa lapsen opettaja. Etenkin kun keskustelussa viitattiin opettajan epäasiallisen käyttäytymisen selvittämiseen.

Tahdonvoimaa kirjoitti...

P,
kyllä valion fiksaaminen onkin tärkeää. Itte pistin sen uusiks about puol vuotta sitten, mut en mä mikään friikki ole. Ystävä on ravintoterapeutti ja luontaishoitaja ja tsiigas perusasiat kuntoon. Välil jaksan noudattaa, välillä en. ;) Nyt on hyvä, kun lähipiirissä on voimannoston MM-nainen, niin ollaan vekslattu toi lisäravinnepuolikin kuntoon. Katotaan, jos alkais tulla lihasta nopeemmin, ku pistetään protskut, aminot yms. tasapainoon! Tai ei se prosessi varmaan nopeudu, mut lähtökohdat o paremmat. Maybe. Mun suurin ongelma se, että niska on niin pirun heikko ja en vaan jaksa kantaa itseäni. Sit kun syviä lihaksia ei ole/ne toimii väärin, ranka hakee tuen kalvoista ja se pamauttaa koko kropan ihan jumiin. Herkkä kun on.

tuli tost opettajan tappamisesta mieleen pikkusiskoni about 3-vuotiaana. Ajoimme perheen kanssa serkkupoikiemme kotiseuduilla ja sisko hyvämuistisena pikkutyttönä osoitti sormella serkkupoikamme kastekirkkoa ja totes:
"tuolla Veli-Pekka listittiin!".

Lapsen suusta. ;)