Morgen

Tuossa yksi päivä mietin ystävääni, joka ei koskaan kuuntele, mitä hänelle puhuu ja kyselee itse samat asiat moneen kertaan. Keksin syy-yhteyden: uusi työ. Sen jälkeen, kun hän aloitti uudessa pestissä, hän on ollut niin kiireinen, ettei yksinkertaisesti pysty enää keskittymään siihen, mitä puhutaan, kenelle ja milloin.

Aloin miettiä ilmiötä laajemmin ja totesin olleeni aivan samanlainen kiireisimpinä hetkinäni. Mieleen nousee flashbäkki ajoilta, joilloin olin vielä opiskelija mutta samalla kasvatin jo PK-yritystämme suht nopeaan tahtiin. Muistan erään illan, jolloin silloinen avopuolisoni oli tehnyt ihanan illallisen meille. Koska en malttanut nousta koneelta olohuoneesta syömään keittiöön, ruoka tuotiin koneen viereen olkkariin. Seuraava mielikuva samaisesti annoksesta onkin kello 03 maissa, kun kiroan sen kylmyyttä ja tungen lautasta mikroon. Niinpä niin.

Ihan sama, mitä avopuolisoni tuolloin puhui minulle, niin kaikki meni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Enkä kyllä varmaan muista itsekään, mitä minä hänelle höpöttelin. Sen (valitettavasti;)muistan, että siihen aikaan meillä oli aina KIIRE - ja rahapula! Opiskelijavuosissa on paljon hyvää mutta myös huonoa. No, enää en "unohda" hoitaa parisuhdetta ainakaan kiireen vuoksi. Jotain on opittu.

Kiire ja stressi selittää monta asiaa. Täytyykin kuulostella ystävääni ens kerralla kun juttelemme ja kysellä, onkohan hän itse huomannut, kuinka lujaa viipottaa. Tai onhan siitä aiheesta juteltu. Kyllä hän tietää, muttei ole vielä keksinyt keinoa hidastaa. No, mulla on pari ajatusta. Täytyy jakaa ne, josko ne auttais oikeaan suuntaan. Moikat! Mä taidan tehdä toisen pikapuuron.

Ps. Ei tullu flunssa, ku otin ft:n ohjeiden mukaan Paracetamol C:n. Vai mikä se ny oli... Sen sijaan hartsuparka on ihan väsynyt, samoin C2. Niillä on suora kytkös toisiinsa lihasten ja kalvojen kautta. Ja kun toinen tilttaa, toinenkin pää tilttaa. Sit vaan lepoa. :)