Luin tänään niskavammafoorumilta eräästä naisesta, joka joutui väärien hoitojen seurauksena pyörätuoliin ja totesin, että mä sentään pystyn ottaan askelia ihan itte, että parempi ny olla valittamatta vaan. Ei ollut kovinkaan hyvä kiitos vuosien väärästä kuntoutuksesta menettää jaloista kokonaan toimintakyky, saada tulehdus lantioon ja kärsiä lantion ja ristiluun yhteenkasvamisen aiheuttamista hirveistä säryistä ja muista oireista. Löytyypi Leikkaus pelottaa -nimisestä ketjusta nvf:lla lisää kertomuksia. No, tuohon verrattuna C0:n vinous ja ahistava olo on aika pientä. Kaikilla on omat murheensa ja ne on just ittelleen niitä pahimpia!
Öitä. Kiitos Musti ja Lavin kaikesta! Kiva, kun piipahdit Charlotta. Samanthalle kiitos laturiasiasta. Optimukselle muuten vaan moi! ;)
Tekstit
3 kommenttia:
Niinhän se on, meillä jokaisella on omat murheemme kannettavana ja toisten...
Kuinka paljon helpompaa elämä olisikaan ilman murheita, mutta osaisimmeko olla tarpeeksi kiitollisia elämämme hyvistä asioista?
Oli mukava olla luonasi Tahdonvoimaa! Hyvää yötä, nuku hyvin. :)
Niinhän se on, meillä jokaisella on omat murheemme kannettavana ja toisten...
Kuinka paljon helpompaa elämä olisikaan ilman murheita, mutta osaisimmeko olla tarpeeksi kiitollisia elämämme hyvistä asioista?
Oli mukava olla luonasi Tahdonvoimaa! Hyvää yötä, nuku hyvin. :)
OHO, tulipa kahdesti sama kommentti, Musti ei löytänyt nappulaa jolla olisi saanut toisen kumottua.
Taitaa olla parasta painua pehkuihin!
Lähetä kommentti