Hahaa.

Teippasin rankani jesarilla. Samalla teippasin mun hyllykköön kiinni hyllyt. Eihä tuo jeesusteippi nyt mukavalt tunnu, muttei oo vaihtoehtookaan. Puuvillateippi ja urheiluteippi on kadonnut ja askarteluteipillä ei pysynyt. Vedin sit jesaria. Siihen loppui rangan kääntyminen. Saas nähdä, mitä iho tykkää. Aukeeko silmät aamulla vai oonko kuollut liimamyrkytykseen.

Perskeles, ranka on heikko mut hermosto voi suht hyvin. Niska ei oikein tainnu digata tost ikkuna auki nukkumisesta. Ny on vähän parempi. Mut kyl se oikee puoli vinossa edelleen on mut siinähä on, ei sille nyt voi tehdäkään mitään paitsi lepuutella ja pitää "teippii". Tuki puuttuu, siks tehdään koukistajii edelleen ajatuksen voimalla. Palan tunne on taas kurkussa, tulee sieltä C2-tasolta ja hartsuista. Mut takaraivo ei oo ni paha eikä nenäpaine. Tyyntä myrskyn edellä -ilmiö. ;)

Pakko uskoo, et parempi vaan tehdä kirjoitushommat nykyään istualtaan jumppapallolla ku roiskii menneen vaakatasosta kommarilla. Hyvä, hyvä! Jos ft näkis mun jumppapallo, Ergorest-käsituki ja pöytä -viritelmän, se varmaan heittäis mut vesilinnuille. Ei oo nääs selkänojaa. ;) Nooh, opetellaan tasapainoo... Siitä ku kiikkaa, ni, the show must go on... Mut fysiatrin sanoin: "Haasta itsesi".

Ps. Lois Lone: Syndet 27.7. Ei juhlita mut saa tulla käymää jos tahtoo. Luvassa (taas kerran) vahvaa kahvia ja kerran pakastettua kääretorttua. Ja Neurobion Fortea (löysin sängyn alta) ja Jogea. Jaa miks olin sängyn alla? Niinpä. Siinähän mietitte.

Öitä!