lauantai 24. lokakuuta 2009

Kaksikko

Toinen Nikolle (R.I.P), toinen meitsille. Kynttilät tekee kodin. Tai vaihtoehtoisesti polttaa niitä maan tasalle, ku immeiset ei osaa käyttää noita! Olkaapa huolellisia.
Lähettänyt Tahdonvoimaa klo 20.59

3 kommenttia:

Musti Mustinen kirjoitti...

Kynttilän valo on jotain niin kaunista jota ei yksikään sähkölamppu voi tuottaa.
Nytkin Mustilla palaa kynttilät etu sisään käynnillä, verannalla kuin myös olkkarin ja keittiön puolella.
Niin tunnelmallista, kaunista ja lähes ilmaista energiaa...
I love candles! :)

25. lokakuuta 2009 klo 0.08
Tahdonvoimaa kirjoitti...

Jees, kotikotoota muistan ne kymmenet kynttilät ja kyntteliköt! Ja äitin sytyttämässä niitä ja isän sammuttamassa. ;) Onpahan tullut kynttilöitäkin myytyä tässä elämäss. Äitee tosin vähän pidempään, ku oli lahjatavaraliikkeessä. Meikä vaan jouluisin apuna.

Voi Musti, kuinkas mielellään oisin siellä kotona kynttilöiden loisteessa, mut vittu ei. Ku ei pysty matkustaan niin täytyy mädäntyy täällä paskakaupungissa. No, ehkä vielä joskus.

You love candles, I love you. Nyt nukkuun! :)

25. lokakuuta 2009 klo 2.30
Musti Mustinen kirjoitti...

Olen aina ollut kynttiläfriikki, kaipa sekin tulee tuolta kaukaa omasta lapsuudesta.
Muistan kotoa kuinka oma äitini sytytteli kynttilöitä joka ikinen päivä. Niin synttärit nimpparit kuin muut peijaiset oltiin kynttilän tunnelmallisessa valossa. Joskus ajattelin et tulee viel sekin päivä jolloin ne loppuvat äidin varavarastosta, vaan eipä sellaista päivää vaan koskaan tullut.
Joulu oli kokonaista kynttilämerta, pihalla, huoneissa ja tietenkin aidot kynttilät valaisivat myös joulukuusessa. Kuinka monta kertaa olimme kamamarin puolella telkkaa katsomassa kun kitkerä savu tuntui nenässämme. Me lapset kiljuimme kauhusta "tulipalo, tulipalo" mutta äiti nousi tyynenä paikaltaan sanoen, "kuusenoksahan se vähän palaa". Tukahdutti liekit sytyttäen taas uuden kynttilän, arvaatte varmaan kuinka siinä taasen kävi. ;)

Kyllä Tahdonvoimaa sitä me molemmat ja koko perhe toivomme, et pääsisit tuleen tänne kotikynttilöiden loisteeseen, mutta kun se ei ole vielä mahdollista.:(
Uskon,jonain päivänä on... :)

Mutta jouluna pakkaan kymmenet eriväriset kynttilät mukaani ja ne loistavat sinulle, minulle, meille kaikille juhlistaen yhteistä joulun viettoa. :)

25. lokakuuta 2009 klo 11.46

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)