Kilo liikaa

No, eihän mulla nälkä ollutkaan. Ja halusinkin ehdottomasti siivota noi lattialta rikkaharjalla ja luutulla... Se siitä hyvästä olosta. Sentään puolet jäi pelille... Voi vittu.

Tokavikat koordinaatiotreenit tässä asunnossa

Laitoin tänään fyssarille viestin, et selvisin muutosta. Liitteeksi pistin sekä uuden kämpän kuvia että erään takaapäin napsastun lihaspullistelukuvani... ;) Oli pakko näyttää, etten mä ihan turha muija ole. Jokainen lihas erottuu selvästi selästä ja hartioista. Perkele, niin se siilikin sanoo! Vain yksi suunta tässä on ollut koko ajan, vaikka välillä on usko loppunut tilapäisesti. Ei lopu enää. Nyt ku oon päässyt tähän vaiheeseen, että pystyn treenaan, mua ei pysäytä mikään. Paitsi kaatuminen, autokolari tai rakkaan kuolema tai vakava sairaus.

Vielä vähän itsekehua, kun oon nyt 15 kk:tta haukkunut vaan itseeni... Tommosta lihaskehoa ei ole ollut sitten 1998 kevään, kun lopetin yleisurheilun. Tosta kuvasta sainkin sit kimmokkeen alkaa harrastaa kehonrakennusta.

Vitsi!!! Siihen en jaksa lähteä. Riittää, että esittelee itteään muuten, mut et pitäis viel olla lihaksikas, timmi ja ja maalattu. Nou!! Ei o mun juttu.

Fyssari valoi lisätsemppiä vastaamalla mun viestiin, että jatkossa se ranka alkaa kestää kaikkea muutakin kuin vain muuttoja kädet ristissä! Toivon hartaasti, että hän on oikeessa. Ja niin hän varmaan onkin. Onhan tää ny ollut helvetin paljon parempi ku vaikka ennen Rauhikseen muuttoa. Kävellessä ja/tai pitkään seisoessa alkaa valskaa suhteellisen helposti mutta istuminen ja kivuttomuus on puoli voittoa. Siksipä kutsuin ens viikolla kolme ihmistä kyläileen uuteen asuntooni. En yhtäaikaa tosin. Sen verran pitää hermoja säästellä. Sanoin, että "saunotaan", mut paskat mä mitään saunoa pysty. Kovat puupenkit ja kuumuus > big nou nou... Muut saunokoon, mä keskityn vetään punkkua ja lonkkaa.

Jaahas, nyt tää tytsy tunkee 2 kiloa peruna-sipuliseosta uuniin ja syö ne KAIKKI. Aamupalaks vetäisin pitsan. Kiitos Lavin, oli hyvää! Mulla oli tänään jo niin hyvä olo, että saatan perua fyssarin KE. Täytyy kattoo huomenna, rankaiseeko muutto jälkijunassa.

<3

Niskavammaisen mikro

Samalla ku venaa vellin kypsymistä, voi meikata ja laittaa hiukset! Kätevää eikö. Peiliovinen mikro! Hyvä kuva Lavin. Kameran just fiksusti nassun eessä, niin anonymiteetti säilyy... ;)

Alfa ja omega

Tästä näkymästä kaikki alkoi huhtikuussa 2009 ja nyt on yks aikakausi päättynyt. Näin meni toinen kesä kipeenä. Mitenköhän sit seuraava, ja ennen kaikkea MISSÄ?

Hei me muutetaan

Työnjohtaja kiittää itseään!

Pöson iso Bokseri-paku haettu: [x]
Atlanta-jenkkisänky, tarjoukseni 200 e, ostettu: [x]
Tärkeät paperit laatikoissaan: [x]
Vaatteet pakattuna: [x]
Syna valmiina: [x]
Passikin löytyi: [x]
Hygienitavarat readynä: [x]
Valokuvat ja albumit: [x]
Niska suht hyvässä kunnossa, koska en ole tehnyt mitään: [x]
Hermosto melkein räjähtämässä: [x]
Muuttotiimi kantaa tavaroita: [x]
Minä makaan ja katselen: [x]

Jeah! Kyllä tää tästä. Keskiviikkona sitten pistän oven kiinni klo 9.45, tilaan taksin hoitoon ja siitäpä siirryn uuteen asuntooni. Siistiä. Näin se 4 kuukautta meni niinkuin sanoin ja terveydestä ei ole tietoakaan. Ehkä ens kesänä, ehkä jään vammaiseksi. Ei voi tietää.

Aamuyön chattäilijä

No perskuta... Ihan pikkusen aattelin kurkata, onko ystäviä chattailemässä joko nousuissa tai laskuissa. No olihan heitä! Ensiks linjoille hyökkäs tuttu Itävallasta. Välttelen vastaamasta, kun enkunkieli ei luista klo 03 yöllä. Ja koska kyseessä oli ystävän exä, minun tuttu, aattelin, että tyyppi joutaa huutelemaan keskenään hetken. Siinä sit muutaman minuutin juttelin toisen frendin kanssa, kunnes langalle ripustautui ystävä Jenkeistä.

Ei aikaakaan, kun huomasin pyörittäväni kolmea chattia yhtä aikaa. Huokaus... Aina sama juttu. Ei tuolla pysty ainoastaan käväisemään, vaan sinne jää aina asumaan. Ja niska ei oikein diggaa, ni pitäis säännöstellä. Mut ku se nyt on tänään ollut parempi, niin VÄHÄN vaan... Ihan pari minsaa, joka oli lopulta about 2 tuntia. Mut toi sosiaalisten suhteiden hoitaminen on ni simppeliä, et sitä hermosto kestää. Sen sijaan kova aivotyö, abstrakti ajattelu ja isojen kokonaisuuksien hahmottaminen heittää muutaman tunnin päästä kropan ylikierroksille. :(

Voi että ootan sitä päivää, ku voin keskittää energiani tuotteliaaseen duuniin eli tehdä töitä!!! Sit oon niin keskittymiskykyinen ja tehokas, et hoidan duunit puolessa siitä, mitä ennen ja sit voin vähentää työpäivän pituuttani hyvällä omalla tunnolla. Sen oon ny oppinut, että turha tuhlata hyvää duuniaikaa siihen, että pyörittelee kyniä penaalissa ja sählää puolet päivästä, jos hommat voi tehdä sutjakasti ja saada saman aikaan vaikka 50-prosenttisella mutta harkitulla panoksella.

Monissa ammateissa, joissa palkka voidaan sitoa tuotteliaisuuteen ja työtehoon, kannattaa se tehdä. Jos joku myyjä tekee vaikka kahdessa tunnissa päivittäin enemmän kauppaa kuin kaksi kolleegaansa kahdeksassa tunnissa, hän on ansainnut palkakseen AINAKIN saman verran kuin määrällisesti enemmän tunteja tekevät tyypit. Eri reilua, eikö?

No, nyt nukkuun. Yhden muuttorepun pakkasin. Enempään en tällä kertaa koske. ;)

Mustavalkoista

Ihana design-asuntoni sänky sai ihanat mustavalkoset pussilakanat, mustan helmalakanan ja mustavalkosen sisustukset. Valopilkuksi tulee turkoosit matot ja verhot. Ü

Idioottiko?

Vähän ulkoilua, vein roskat. Paperijäte, sinnehän nämä elintarvikepakkaukset kuuluu. Eiku mäkeen vaan hirvee satsi! Perkele, rööri on semmonen postiluukun kokoinen, aika askartelu oli. Kun urakka oli tehty, luin ohjeen uusiks: Paperijäte - ei elintarvikepakkauksia. Mitäs helvettiä? Siis eikö maitotölkkejä ja kartonkia oiskaan saanut pistää? Ei tajuu. Tampere on ni alkeellinen kierrätyksen kans vaiks Lahteen verrattuna. Prkl.

My place almost last time

Oih, kyllä tätä asuntoa tulee ikävä. Ja tuota ihanaa kämppistä, joka juoksee säännöllisesti bussiin... Bussin kääntöpaikka on tossa meidän talon takana, niin hän lähtee aina kipittään villivarsan lailla, kun kuulee auton nousevan mäelle. Aikaa ei ole liikaa mut bussiin ehtii just ja just! Onneks uuden asunnon eteen ajaa kans säännöllisesti bussit, niin on jotain tuttua (TJL:n ääntä) tarjolla.

Niska on ihan väsy. Alkaa uhkaavasti krampata jo pintalihaksia, niin nyt täytyy olla iisisti. Samoin oikeeseen silmään alkaa kiertää kalvon kautta, eli nolla on tiltissä ja ihan vinossakin. Nooh, ehkä se vielä joskus kestää normaalisti. On se nytkin jo aikas hyvä ollut. Kestänyt tän koko kolme viikkoa, kunnes toissapäivänä sit alkoi kääntyä/väsähtää. Ja vaikka silmä onkin sumuinen, niin kuitenkaan ei hirveesti huimaa.

Pikkasen

Pikkasen tuntuu siltä, että ois voinut jättää

A) synat vähemmälle
B) koskematta paitaan silitysraudalla
C) pyyhkimättä lasillisen kahvia maasta
D) melkein kaaduttua omenaan lattialla ja "loikahdettua" puoli-ilmaan tasapainon säilyttämiseksi.

Nooh, elämää ylläpitävä voima... Fyssaria lainaten. Siis se, että ylittää rajoja ja kokeilee jaksamistaan, eikä jää tuleen makaamaan. Ehkä tää täst elpyy vielä levolla, mut nyt on kyl C0 vedetty äärimmilleen. Oikein kitalakikin vähän jumissa. Paha. Silloin ku kielenimeminenkään ei onnistu, on aika levätä. ;)

Tiedoksi2

Hei.

Laitan blogin ensi viikosta luettavaksi vain kutsutuille henkilöille, jahka keksin, miten se toimii. :) Mikäli haluat lukea juttuja jatkossa, pistä meiliä osoitteeseen tahdonvoimaa@gmail.com, niin lähetän sitten kutsun.

Lukijalla tulee olla käsittääkseni Google-tili, jotta voi kirjautua sisään ja lukea. Kai se jotenkin niinkin päin onnistuu, että blogiin voi myös pyytää kutsun. Täytyy tsekkailla.

Öitä kaikille! =)

BB:n lumoissa

Jos oot jäänyt BB-koukkuun, kannattaa kuunnella kuvaus siitä, miten rationaalisesti ja suunnitelmallisesti kyseinen so called reality -ohjelma on oikeasti rakennettu. Niinkuin varmaan moni tiesikin taloon valitaan tietyntyyppisiä/taustaisia ihmisiä, joille määritellään roolit ja sitten tuotanto rakentaa juonen ja ohjaus/leikkaus tukee juonenkäänteitä ja draamaa. Tietenkin myös muulla medialla on oma tärkeä roolinsa kyseisessä sopassa.

Tosi-TV-maailmaan sijoittuva Eppu Nuotion kirja Kosto löytyy äänikirjana täältä:
http://www.kotiliesi.fi/kirjat/kuuntele-kirja/eppu-nuotio-kosto.aspx

Ensin kannattaa kuitenkin imaista Musta, koska Kostossa on monia viittauksia aikaisemmin ilmestyneeseen dekkariin. Mustakin löytyy samasta osoitteesta.

Silitä mua

Rikoin tänään rajojani ja silitin paidan. En kokonaan, mutta noin 80 prosenttia. Ja oli muuten ISO paita, eli vähän sama kuin ois silittänyt omia pikkutoppeja kaksi. Ei paha.

Ainakaan vielä ei niska suuttunut mutta yleensä jälkikäteenhän se rankaiseenkin. Toivotaan, että tästä selvitään nyt ilman sanktiota.

Olo on edelleen parempi. Yläniska nyt on edelleen veltto paska, mut ehkä se siitä elpyy. Edelleen olen pystynyt tekeen koukistajia ja limellä narulla ja hermostokaan ei ole säpäröinyt.

Sain jopa duunattua sähkösopimuksen uuteen kämppään. Ja netin. =)

Vara valita

Löysin kaikki vanhat silmälasit, cool! Nyt on vara valita, kun aiemmissa vahvuuskin on parempi, eli ne on miedommat.

Subjektiivista

Tein tietojenluovutuskiellot. Nyt riittää markkinoijien ja survey-tutkimusten tekijöiden piina. Samalla meni salaisiksi osoitetiedot. Saas nähdä, milloin nämä päivittyy... Yleensä vuoden päästä!-;)

Spotify

Tunnarit on oottanut puhelimessa ny 5 kuukautta. Tänään vaivauduin asenteen. Ü Vihdoin... Nyt öitä!

Tiedoksi

Hei.

Laitan blogin jatkossa luettavaksi vain kutsutuille henkilöille, jahka keksin, miten se toimii. :) Mikäli haluat lukea juttuja jatkossa, pistä meiliä osoitteeseen tahdonvoimaa@gmail.com, niin lähetän sitten kutsun. Lukijalla tulee olla ilmeisestikin Google-tili, jotta voi kirjautua sisään ja lukea. Kai se jotenkin niinkin päin onnistuu, että blogiin voi myös pyytää kutsun. Täytyy tsekkailla. Öitä kaikille! =)

Kalusteprojekti

Nyt on ostettu sänky ja sovittu kuljetukset. Sillä seurauksella, että yläniska veti kilarit. Vitun soittelut kauppoihin on helvetistä. Eikä ees koko Pirkanmaalta löytynyt 140-senttistä runkopatjaa/jenkkisänkyä. Menis joku 2-3 viikkoa menis... Mitähän saatanaa? Noo, ostin sit käytettynä 160-senttisen. Mahtuu kaksikin.

Muistin jopa tehdä muuttoilmoituksen. Sähkösopimus vielä huomenna vois olla ok. ;)

Unihullun uni

Ei tsiisus, näin ni kilipäisen unen eilen... Toivottavasti ei ole enne. Olin raskaana, ehkä jollain 5 kk:lla. Poltot alkoi yhtäkkiä ja keskenmenohan siitä tuli. Satuin oleen tuolloin Lahden Kekäleessä ostaa miehelleni housuja ja ei auttanut, ku kasata vaatteista peti ja pistää siinä vauvan synnytys käyntiin. Kekäleessä oli duunissa yks mun kaveri, joka o ensihoitaja ja kätilö. Tyyppi haettiin ylhäältä avustamaan synnytystä. Kaikki oli ihan paskana ja mä vaan hyräilin, että "näin se elämä välillä rankaisee" ja "tiesin tän, koska olin nähnyt casen unessa". Lapsi oli menetetty valitettavasti, mut tosi suloineni.

Mutta yks juttu mua ihmetytti: kuinka sillä pienellä, jolla ei pitäisi olla edes ranka kehittynyt saattoi olla samanalainen kulmakiilautuminen eli ligamenttivamma C6-tasolla kuin äidillään. Kaikki muut itki vauvan kohtaloa ja taputteli mua päähän ja yritti lohduttaa, mutta mä vaan mietin ittekseni sitä kulmakiilautumista. Siihen sitten heräsinkin... Että semmonen uni tällä kertaa. Parempi vissiin vähentää taas lääkkeitä ja nukkua enemmän. ;)

Yöllinen tutkimusmatka

Perkele. Suu on kipeä. Hirvee määrä aftoja. Kiusallisia mut vaarattomia. Piti sen verran hereillä, että valvon edelleen. Tai ensiks oli nälkä. Vedin puolikkaan nakkipaketin ja leipää... Osittain taitaa yläniskakin valvottaa. Tai hartsu. En tiedä. Jostain ahdistaa vähän, mut se riittää. Turha aatella nukkuvansa.

Oli pakko lähteä huuhteleen suu Corsodylillä. Karsea nimi keksitty... Tuote on hyvä. Onneks auttoi vähän... Samalla tuli ikuistettua tän Rauhis Warehousen vessa, joka on rumin ikinä näkemäni. Mut se ei haittaa, paskalle vaan paskaa. Ens kämpällä on ainaki design kohdillaan, myös huussissa. Nyt uus yritys nukkua. Vaihteeks... Jossei nukuta, lähden ulos lenkille juokseen 10 kilsaa. Sit ainaki nukuttaa, ku on tipassa sairaalassa.

Tilannepäivitys 1.9.09

Pienen ylirasituspiikin jälkeen syvät lihakset on taas rauhoittunut. Lihasten kiinnityskohtiin nousseet patit on pienentyneet ja lihaksiin ei enää satu. Myös kalvot joustaa taas paremmin. Jotenki niska vaan kilahti liikarasituksesta eilen. Siitä hedari ja silmäkipu. Tänään oon ottanut iisisti ja olo on paljon parempi. Eilisen levon jälkeen aloin tänään taas tehdä koukistajatreeniä, hartiatreeniä vastuskumilla sekä koordinaatioharjoituksia. Asento alkaa pysyä suht mukavasti istuessa, vaikka väsähtäessään tuntohäiriötä tuleekin hartian kohtaan. Mut se voi kestää kuulemma ties kuinka kauan. Siis toi tuntohäiriö tossa vammakohdassa. Kävelyä ja pitkään seisomista niska ei diggaa, mut lenkkareissa onnistuu nekin vähän paremmin.

Tänään lisäsin koukistajat 5 sarjaan päivässä ja testasin pitovoimaa. Helposti meni 1 min 30 sekuntia. Ois mennyt pidempäänkin, mutten viitsinyt rääkätä päätä. Hartioita teen nyt 2 sarjaa 50 per puoli, kun marraskuussa aloitin 3 per puoli kerran päivässä. Samoin kielenimeminen, leuan työntö+sivusiirto on nyt 3 x 5 sarjoissa. Samoin kierrot. Oikeesti teen noita aina silloin tällöin pitkin päivää enemmän ja vähemmän oman kropan tilaa kuulostellen.

Kyllä tää tästä taas iloksi muuttuu. Varsinki ku pääsen uimahalliin syyskuun alusta. Fyssarin mukaan 3-4 x viikossa hallissa 15 minuuttia, niin oon sen aloittamisesta kunnossa n. 4 kk:ssa. Kestovoimaa ja tukea siis puuttuu, mut hermo-oireet on selätetty. Ja mikä parasta, lopputulos pitäis olla suhteellisen pysyvä. Toivotaan. Öitä!

Möntti meni

Ei uskalla hengittääkään. Möntti meni pois! En tiiä miten, mut meni. ;) Sen oon oppinut, et kumarrella ei pidä! Eikä kurkotella. Aamu oli jo sikkehyvä olo mut sit menin kuvaamaan kameralla ja venyttään siis yläniskaa ja olo huononi heti. Mut sit lepäsin ja olo alkoi parantua. On kyllä mystistä. No, pääasia, ettei nuppia kiristä eikä satu. Omituista on...

Näin tänään

Pakko saada takas 12 kg. Ei lihaksetkaan kasva muuten...

Herkät hermot

Kaikki aina kysyy, millaista niiden kanssa on elää. Ei helppoa, muttei mahdotontakaan. ;) Tämä Kummeli-pätkä valottaa asiaa snadisti. Kun kaikki sattuu korviin, silmiin ja on koko ajan vähän höntti olo... ;) Ja viinaa ei ole juotu vuosikausiin!

http://www.youtube.com/watch?v=AKc1Hjjz1Ys&eurl=http%3A%2F%2Fwww.facebook.com%2Fhome.php%3F&feature=player_embedded

Lääkebileet

Kun mä menin eilen nukkumaan, pinkkiturkoosi ystäväni Pietarin maatuska aloitti bileilyn Klotriptylin kanssa. Kun aamulla avasin silmäni, maatuskalta oli taju pois ja purkki nappeja tyhjä. Ei saatana. Kuinka monta kertaa oonkaan varoittanut lääkkeiden yliannoksesta. Mutta ei mee tyypin puiseen pälliin.

Mun niska on taas snadisti parempi. Ihan hämärää. No, hyvä niin. ;) Nyt teen jotain, mitä en oo tehnyt pitkään aikaan. Katselen YLEltä jotain muuta kuin yleisurheilua... Joku kuiva ajankohtaisdokkari sieltä tulee.