Karmea tunne, kun ei jaksa kantaa omaa kehoaan. Vaikka kuinka yrittää, niin se vaan väsyy, väsyy, väsyy. Hassua! En ole vielä kysynyt fyssarilta, mistä se johtuu. Onko se sitä, että kun nivelsiteet venyi ja repeili, että paino pääsee tippumaan nikamien välissä oleville hermoille ja siksi tuntuu, että ne jää jumiin/puristuu/painuu alaspäin? Kai se on...
Sitä vaan mietin, että tässähän saa hinkata lopun elämänsä näitä niskoja, hartioitta, vatsoja ja selkiä, jos aikoo saada ton korsetin pysmään kasassa. Onko jossain muulla ollut sellainen tunne, että vaikka kuinka pinnistää ja ponnistaa, niin tosiaan tuntuu siltä, ettei jaksa vaan kantaa kroppaansa? Istuminen alkaa mennä jo mutta seisominen on ihan mahdotonta! Ei vaan jaksa...
keskiviikko 8. lokakuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
7 kommenttia:
Onko sinulta tutkittu onko densiin kiinnittyvät ylä- ja alarialigamentit kunnossa. Niistä K. Lindgrenin artikkelissa lääkärilehdessä. Minulla on tuota kanssa, ettei jaksa kannatella kroppaa, muttei ole ihan vastaavanlainen kuin sinulla. En vaan jaksa kannatella ruotoa suorassa. Käytännössä en pysty istumaan normaalisti juuri ollenkaan tai jos istun, kiristysoireet provosoituvat hirveästi. Tuoli pitää olla takakenossa. Joillakin on tosi voimakkaana se, ettei jaksa kannatella päätä.
Moiks! Joo, mulla otettiin heti magneetti ja ei niissä mitään näkynyt. Ja itse asiassa yläniska ei ees retkahtanut niin pahasti, vaan just tosta hartiapunoksen kohdalta, missä oli reppu... Aluksi oli joo vaikeaa se pään kannattelu, kun ei vaan ollut mitään, millä sitä ois kannatellut mutta nyt kun on tukea, niin siinä ei ole ongelmaa enää. Alussa pää painui koko ajan kaularankaan, huimaus päästä, oli huono olo, maa lähti jalkojen alta jne. mutta nyt ei enää, kun oon tehnyt sinne tukea.
Mä pystyn istumaan suorassa suht hyvin mutta tosiaan tosta C6:n kohdalta valskaa ja sinne kuulemma aletaan tehdä voimaa jatkossa... Huh. Mutta kyllä on työn takana nähtävästi.
Kai ne näkyis vielä paremmin funktionaalisessa magneetissa mutta lekuri sanoi kyllä, että olen niin "selkeä tapaus" --> onnekas, kun ei ole ligamenttivammoja paitsi tuo yksi C6, ettei se edes harkinnut funk.mag. ottamista. Ja onhan se kuitenkin Lindgrenin "kamu" eli niitä harvoja, jotka on tässä hommassa guruja Suomesa. ;)
Mut sä pystyt ilmeisesti kävelemään ja seisomaan ihan hienosti? Istuminen on vaan pahasta?
Pystyn seisomaan ja kävelemään. Seisomista en jaksa kovin pitkään. Hesassa puolentoistapäivän levon ja jumpan jälkeeen päätin lähteä Emmaan, modernin taiteen museoon. 20min seisomisen ja kävelyn jälkeen kiristys ja puristus päähän oli tosi kova ja muuallakin kropassa paikat menivät jumiin ja raajat kylmiksi. Tosi hyvässä kunnossa sitä ollaan joo. Käveleminen sujuu. Lisää niskan/pään kireyttä vaan melkoisesti. Pitää kävellä melko rauhallisesti. Käytännössä en pysy normaalisti kävelevien tahdissa. Välillä kävelymatkat ovat n.500m, välillä kävelen 1.5km matkoja, mutta sen jälkeen pitää levätä, pitää taukoa ja jumpata.
Olen saanut kuljetuspalvelua 8kpl kuussa, koska kävelykunto + ongelmat seisomisessa rajoittavat liikkumista yleisillä hurjasti.
Minulla ei ole tuota huimausta kovin voimakkaana, kun on tämä kiristys voimakkaana. Jos kiristys vähenee, huimaus ja/tai epävarmuuden tunne pystyssä pysymisestä lisääntyy. Sellaista huimausta kyllä on, että kun lähtee liikkeelle, pitää mennä ottaman tukea seinästä tai jostakin joksikin aikaa, kun näkökenttä meinaa pimetä.
Voi että. Kuulostaa kyllä tosi hurjalta. Selviskö se ikinä, että oliko sulla sitten sattunut päähän joku ruhjevammatasoinen aivovamma vai ovatko lääkärit edelleen sitä mieltä, että kaikki johtuu "vain" niskasta?? Ja ei muka mitään ligamenttivaurioita näkynyt? On kyllä aika raakaa...
Ei näkynyt funktionaalisessakaan mitään. Tosin olen ajatellut, että jos minulla tämä kalvokiristyskompensaatio on niin kova, että yliliikkuvuudet eivät näy kuvassa. On tuota yliliikkuvuutta ollut ennen vammaakin. Funktionaalisessahan näkyy yliliikkuvuudesta johtuva selkäydinkosketus, jos sitä on. Yläniskan ligamenttivauriot näkyvät siinä myös paremmin kuin tava Magneetissa.
Ortonissa 2004 sain parhaat opastukset tällaisen oireiston kuntoutukseen, mutta olivat nekin vähän ihmeissään tämän kanssa, kun oli niin laajat kiristykset + ylivireystilat yms päälle. Harmikseni OYS maksoi minulle vain 4 viikkoa kuntoutusta, joten se jäi kesken. 2006 hakeuduin Käpylään, kun toisen kolarin jälkeen olin ihan kauheassa kunnossa ja OYS:in ylilääkärifysiatri oli sitä mieltä, että Napromexiä vaan ja töihin. Ensi menin Käpylään yksityisesti fysiatrille, joka sanoi, että hänelle tulee tämän tapaisia potilaita 5 kpl vuodessa, ja että rajussa nopeassa venytyksessä voi tulla hermostoon mikrotason vaurioita, jotka eivät näy magneetissa. Diagnoosiksi Whiplash:n lisäksi selkäytimen venähdys. Ja minut yhtäkkiä otettiin täällä OYS:ssa tosissaan (diagnoosista johtuen). Hakeuduin vielä Osittaisen selkäydinvamman saaneiden kurssille ja pääsin! Se oli pelastus vähäksi aikaa. Sen seurauksena OYS antoi maksusitoumuksen Käpylään neurologille. Käpylässä neurologi sitten meinasi, että on aivovamma. Ja että on räsähtänyt lihasten tonusta säätävä systeemi + tunteitten säätelystä vastaava systeemi. Lähimpänä oikeata tämä viimeinen diagnoosi. Minulla ei neuropsyk. testeissä näy juurikaan mitään. Tosin neurologin vastaanotolla, en meinannut sellaista vähän monimutkaisempaa laskua saada laskettua, kun ei pystynyt keskittymään. Ja meinas, että vähän hitaasti sujuu laskuoperaatiot verrattuna pitkän matematiikan laudaturiin. Tarkkaavuuden ylläpidossa on vaikeuksia, jos tulee pitempiaikaista ärsykettä. Lähden hirveän helposti ylikierroksille ja häiriinnyn melusta yms tosi paljon. Käytännössä vammautumisen jälkeen kun lähdin reissuun, lähes valvoin yöt, koska olin aina ylikierroksilla. Ja tuli yhtäkkisiä tilttejä, jolloin kaikki tuntui katoavan päästä. Ei edes hahmottanut missä on ja minne päin pitää mennä.
No, Käpylän konsultaation jälkeen Oulussa neurologin mielestä tämä toimintakyvyn heikkous on oireherkistymää ja epikriisin loppuun oli vielä kirjoittanut konversio? ja Cymbalta tulevaisuudessa lääkitykseksi. Ja että minun pitäisi olla jo kunnossa, kun on käynyt yhden kuntoutuskurssin Käpylässä + 4vk Ortonilla. Eli täällä ei tajuta, että tällainen oireisto voi tulla niskavamman jälkeen ilman löydöksiä, koska he uskovat vain kovaan faktaan eli MRI-kuvaan. Eivät osaa hoitaa minua, mutta HALUAVAT hoitaa minut täällä. Itseriittoisia. Jee, jee. Ihan P:stä olla hoidettavana tällaisessa paikassa.
Meitä on muuten aika paljon sellaisia joilla ei ole MRI löydöksiä, mutta invalidisoivat oireet.
Lähetä kommentti