Eipä meitsillä pääoireita sen kummemmin ollut kuin aluksi. En jaksanut pitää päätä pystyssä, nuppia särki ja pää puutuili - enimmäkseen oikeelta puolelta, mihin pää oli kiertynyt, kun kaaduin.
Korvat nyt mulla on soinut 5 vuotta ja ollut lukossa lähes saman ajan. mutta kyllä sekin paheni aikalailla. Hoidon myötä tosin on myös helpottanut ihana sikkenä. Ehkä häviää kokonaan joskus? Noi nuppioireet tulee mulla esiin vaan silloin, kun pää painuu kaularankaan eli nyt. ;)
Silmissä ei vilissyt mitään mutta on ne herkät ja aluksi helvetin kipeät. Samoin ton silmähermon venytysliikkeen myötä ne on herkityneet mutta nyt ei sentään kaadu enää, kun liikuttaa simmuja. Niinkuin aluksi! Samoin kaikki liikkuva kuva, autossa olo yms. oli ihan mahdotonta. Ei enää.En lähtis ihan vielä tekeen mallihommia salamavalojen loisteeseen. (En varmaan tee sitä enää koskaan - sad but true!)
Samoin ääniherkistymää oli aluksi. Olen itsekin soittanut ja laulanut koko elämäni mutta kun ei korvat kestänyt aluksi omaa ääntä (eikä johtunut laulutaidosta;), niin se oli pausella. Nyt alkaa olla tilanne parempi! Ostin elokuussa uuden sähköpianonkin mutta sitten alkoi toi hartiapunos oireilemaan, niin se on jäänyt. Kun on tunne, että kädet on irti, niin vähän vaikea soittaa. ;)
Mutta sillä tavalla kävi tsäkä, että yläniskasta löytyi 'vain' oikeanpuolen ylimmän nivelen nivelmekaniikkahäiriö muttei muuta. Reppu ehkä pelasti meikäläisen vetämällä (vaikka aluksi syytin sitä koko showsta!!;) suurimman painon hartiapunokseen, joka on paljon kestävämpi kuin tuo ihan yläniska. Tosin kuulemma myös vaurioituu helposti, kun siinä kulkee löysimmän ja jäykimmän rangan raja. Mutta myös parantuu helpommin, kun on vahva nivelside, jota voi treenata monella tapaa.
Kiva Fedja, että sait näppäimet ja hiiren! Homma hoituu paremmin, tiedän. Itse oon huomannut, että kone on pahinta mahdollista rasitusta, vaikka teenkin sillä väkisin nyt 4 h päivässä, kun on käsketty. ;) Sen siitä tosin sai - yläniska lurpsahti niin pahasti, että joutuu tilaan sen pahamaineisen ensimmäisen kriisiajan fyssarille. Kun sanon olevani täysin työkyvytön, niin ehkä hänellä on joku väli, johon ottaa meitsi. Hope so. Muuten tulee pitkä aika oottaa, kun seuraava kerta on 19.11. Ei jaksais vaan maata himassa yläniskan takia, kun nyt pystyy muuten jo tekeenkin jotain.
Ps. Tiedätkö mitä tuli ekana mieleeni, kun kirjoitit sun neurologin diagnoosista? Että lihastonusongelmat johtuu 'vaan' selkäydinhermojen häiriöstä ja että mitään tonusta säätelevää systeemiä tuskin on vaurioitunut tolla vammamekanismilla. Vai löitkö sä päätäs/niskaas kolarissakaan? Et? Samalla tavalla tunnemuutokset vois johtua autonomisen hermoston ylitoiminnasta, eikä 'tunnekeskuksen' vaurioitumisesta. Näin ainakin mun fyssari selitti mulle, kun sanoin, että oon jumissa kuin pakastettu norsu ja että käyn ihan ylikierroksilla. Jumitus jatkuu mutta kierrokset on kadonnut hoidon myötä. Ja jumituskin itse asiassa alkoi vasta, kun aloitin työt, eli staattisuus on se pahin. Mut näin niinhän se menee!
Tekstit
1 kommentti:
Moikka,
Mää lensin päälleni, luultavasti ja todennäköisesti, siinä ensimmäisessä tapaturmassa, jossa ohjuksena pyörän sarvien yli. Varmaa en voi sanoa, koska on muistiaukko, etten muista lentäneenikään. Leukaan tuli reikä ja etuhampaisiin halkeamia ja kolo.
Minä olen ajatellut samalla tavalla asiasta kuin mitä esitit blogissa useampia vuosia. Minulla nuo tunne- ja mielialamuutokset oireitten alettua olivat niin hurjia, että nyt olen ajatellut, että siellä sittenkin on jotain mäsäksi mennyt oikeasti. Toisaalta, jos on tullut muutoksia aivo- ja selkäydinnestekierrossa, niin kyllä sekin aiheuttaa mitä sattuu aivotoiminnan häiriötä + häiriöitä koko kehossa. Mutta kummasti ylivireys kulkee tuon kiristyksen kanssa samaa matkaa. Kiristys pahana ja ylivireys pahana.
Lähetä kommentti