Tule flunssa kultainen (Tahdonvoimaa)

Joulu meni, flunssa tuli. Ajateltiin tänään lähteä kotiin Kangasalta mutta enhän mä pystynytkään liikkumaan. Hädin tuskin sain itseni sängystä ylös, kun kuuppa on niin jumissa. Pää on kuin Haminan kivikova kaupunki ja pienikin ylhäällä oleminen sattuu saatanasti. Huimaa, koska pää on painunut rankaan ja mukavasti kolmoishermo pinteessä, kun kasvotkin on puutunut. Ei siis lähdettykään. Että osaa olla kurja olo. Jos oikein nyt riehun, niin ehkä saan flunssan seurauksena sydänlihaksen tulehduksen ja kuolen siihen. Toiveajattelua.

Miksi maailma on niin epäoikeudenmukainen, että joidenkin pitää kitua näin? Elämän menettäminen olisi niin paljon reilumpaa, jos olisi oikeasti kuollut. Mutta olemalla elossa ja seuraamalla vierestä elämää, jota et voi kuitenkaan elää, maailma tuntuu niin epäoikeudenmukaiselta. Onneksi kohta on kevät ja voin hyvällä omalla tunnolla tehdä jotain päätöksiä tilanteeni suhteen. Ei tartte enää 'odottaa'.

Britney Spearsin uusimpia fiksuuksia lainaten: Vangitkin sentään tietää, että tunnelissa näkyy vuosien päästä valoa mutta itsellään kun sitä ei ole, niin koko elämä on merkityksetöntä ajan tuhlausta. Ensimmäistä kertaa olen Britneyn kanssa jostain samaa mieltä. ;)

Tervetuloa uusi vuosi. Vuosiluku vaihtuu, kituminen jatkuu!