tiistai 22. syyskuuta 2009

Äiteeltä

Aloin tänään leikata Unikko-vihkoni kannesta kukkasia koristeiksi yhteen toiseen jutskaan. Mut kas, vihdoin kannen sisään olikin liimattu hauskoja teemaan sopia Viiveja ja Wagnereita ja omistusteksti äiskältä. :) Äiteehän tuon vihkon on ostanut, näyttäis olevan 23.8. Sakset takas ja jätetääs kansi ennalleen. Ei noin hienoa voi leikellä. Kiitsa äippä! Mukava ylläri. Etenki toi lääkärisetti oli loistis.

Nyt on edessä pakkolepo. Niska on ihan tööt. Toin tänään maton partsilta himaan, mut oli jo pakko vetää se lattiaa pitkin, ku ei jaksanut kantaa... Samoin roskapussi saa venata kantajaa partsilla. Tekis mieli viskaa se vaan vittuun partsilta, mutten viitsi. Nyt ollaan kuitenkin keskellä kauneinta luontoa ja ekologinen jalanjälki on valtava sähkökiukaan takia.

No, huomenna se on pakko nyytti, kun se sisältää pari kanankoipea. En pystynyt syömään, ku niissä oli verta. En tiedä miksi oli... Ehkä se jäisten koipien irtirepiminen toisistaan katkas jotain jänteitä, jotka ei normaalisti tollain katkeis, jos ois vaan tunkenu ne uuniin. En tiedä, enkä nyt halua ottaa selvää. Huomenna on sit luvassa tunalaatikko a la ex-kämppis. Varmaan pilaan senkin. ;) Lisäks aattelin tehdä pannukakun silikonisydänvuokaan, joka oli hukassa pari vuotta. Muistan ostaneeni sen tuparilahjaks, mut itsekkyys iski ja sosialisoin sen kuormasta vielä just ennen ku mentiin tupareihin... Ja kertaakaan en ole käyttänyt. Nooh, huomenna tulee sokeri-, rasva- ja vehnäjauhopaskaa sydämen täydeltä.

Täytyis vaihtaa sokeri intiaanisokruun, jauhot tattariin, mut ei ole jaksanut nähdä liikaa vaivaa... Muutenki ois hyvä kokeilla gluteiinitonta ja maidotonta, koska sisko (ja moni muukin herkkis) on saanut sillä mahan ja kropan hyvään kuntoon.

3 kommenttia:

Tahdonvoimaa kirjoitti...

Ai niin joo, saksilla leikkaus pää alaspäin kuuluu kiellettyjen asioiden listalle... Siitähän toi niskapaska nyt tulikin... Täytyis vaan nostaa kaikki jutut pöydältä ylös ja hoitaa siinä silmien korkeudella, eikä taivuttaa päätä yläniskasta alas... Vidu... Ei voi kaikkea muistaa.

Anonyymi kirjoitti...

Yksi munkki aamulla pitää miehen liikkeessä iltaan asti :) ei itseasiassa kuulu tapoihin mut tänään tuli testattua.

Tahdonvoimaa kirjoitti...

Kyllä yhdellä munkilla pärjää, jos on pakko! Etenkin jos ne on leivottu Pyynikin näkötornilla, missä on parhaat ja huge-kokoiset herkut ever Tampereella. Aikoinaan niitä ostettiin ja myytiin sit eteenpäin vanhan sosiaalipolitiikan ja -työn laitoksen kaffilassakin Pinninkadulla. En tiedä miks, mut samoja olivat.