maanantai 21. syyskuuta 2009

Puntilla

Ja raskaan 200 m kävelyn jälkeen on vuorossa tietenkin punttijumppa. Se ois sit 1,340 kg pellille ja siitä suuhun. Ennen kokkausta väänsin tietty pystypunnerrukset! Joo, joo oli avaamaton paketti. En tod. heilunut jäätyneet kanankoivet kädessä täällä. Poikaparat, tai siis heidän jalat, on ikijäässä. Sulatin HC-teholla ja iha ku ei ois tehnyt mitään. Uuniin vaan. Noi oli jo pari päivää vikan käyttöpäivän yli muutenkin, joten aivan sama, vaiks kokkaus vähän ontuu. Ei paljon salmonellat heilauta tässä vaiheessa. Ja sitäpaitsi muinoin elintarvikevalmistajalla työskenneltyäni vakuutuin siitä, että suomalainen viimeinen käyttöpäiväkäytäntö on vain yksi nerokas tapa nopeuttaa ostokiertoa.

Todellisuudessa maitotuotteet ja liha (ehkei kana, mutta ehkä punainen liha) kestää huomattavasti pidempään. Mutta koska Elintarvikevirasto kaikessa jumaluudessaan on kehottanut lyhyisiin päivämääriin (miksikö lie;), niin niitähän noudatetaan. Hyvin toimii valmistaja-virasto-yhteistyö. Niin, siis tää on ihan mun omaa pähkäilyä omien kokemusten perusteella.

Vietin nuorempana pari vuotta maaseudun "morsmaikkuna" ja muistan, miten maito lypsettiin lehmästä suoraan kannuun pöytään ja se saattoi olla pitkiäkin aikoja huoneenlämmössä. Eikä todellakaan siitä pilaantunut. Vähän suurimpia kökkejä vaan siirreltiin pois eestä, että sai itse maitoa sieltä alta. Sama juttu kananmunien kanssa. Niitä voi käyttää jopa viikkoja päiväyksen jälkeen kertoi kaverin äitee, joka on elintarvikealalla. Haistamalla selviää aika pitkälle, onko joku pilalla vai ei.

Nykypäivän ylihygieenisyys ja -varovaisuus on pahasta ja rahanhassausta. Nyt pojjaat joutuu uuniin...

Ei kommentteja: