lauantai 23. tammikuuta 2010

Aivovammoista, osa I: Moottoritieltä kinttupolulle

Aivot ovat selkäytimen suora jatke ja kuten kuvasta näkyy, anatomisesti tarkastellen yläniska on aluetta, jossa aivot ja selkäydin kohtaavat. Kaikki tärkeimmät hermoyhteydet aivojen ja selkäytimen välillä kulkevat niskan kautta. Niska on ikäänkuin kuin moottoritien ramppi, jossa autot täynnä "tietokuormaa" sulautuu sivuteiltä päätielle, aivoihin, ja myös päätieltä sivuväylille, eli kohti kehoa. Aivot ovat kehon pääsäätelyjärjestelmä, kuten lennonjohtotorni tai komentokeskus. Kun komentokeskuksen tietokuormat kulkee kehoon ja myös kehosta tulevien kuormien saapuminen aivoille on häiriötöntä, ihminen pysyy virkeänä, aktiivisena, hyväntuulisena ja on ns. terve.

Niskan retkahtamisen seurauksena voi syntyä myös vaurioita aivokudokseen. <b>Aivovammalla</b> tarkoitetaan tapaturman aiheuttamaa aivokudoksen vaurioita. <b>Aivovaurio</b> tarkoittaa millä tahansa tavalla syntynyttä vaurioita päässä, ei siis välttämättä tapaturmaista vammaa. Myös monilla niskansa loukanneilla on aivoperäisiä oireita, siis aivovamma, muttei virallista aivovammadiagnoosia. Tämä on erittäin huono asia kuntoutuksen kannalta, sillä aivo- ja niskavammapotilas tarvitsee kokonaisvaltaista jelppiä päästäkseen suurimmista elämää ja toimintaa rajoittavista esteistään.

MITEN AIVOT LOUKKAANTUU?

Aivokudos voi vaurioitua monella tavalla. Perinteisesti vammat on luokiteltu seuraavasti:
1. kallonsisäiset verenvuodot
2. aivoruhjeet
3. diffuusi aksonivaurio eli DAI.

1. KALLON SISÄINEN VERENVUOTO
Kallon sisäinen verenvuoto syntyy aivokudoksen pinnalle tai sen sisään. Kyseessä on siis verisuonten <b>repeytyminen>/b> aivojen alueella.

2. AIVORUHJE
Aivoruhje on yleisempi vamma kuin traumaattiset aivoverenvuodot. Sitä voi verrata mihin tahansa muuhun ruhjeeseen, vaikkapa lihaksessa. <B>Aivoruhje</b> syntyy yleensä iskun seurauksena, esimerkiksi kun pää kolahtaa lujaa kovaan jäähän tai joku esine, vaikka rautakanki tai golfpallo, osuu päähän voimakkaalla energialla. Aivoruhje syntyy yleensä vastakkaiselle puolelle, mihin itse isku osuu, mutta yhtä hyvin ruhjoutua voi myös iskukohta. Niinpä takaraivolle kaatuminen vahingoittaa yleensä otsalohkoa, ei välttämättä takaosaa ollenkaan. Tämä johtuu kallon rakenteellisista tekijöistä.

3. DIFFUUSI AKSONIVAURIO
Yleisin aivojen vammamekanismi on <b>diffuusi aksonivaurio</B>, DAI, joka on monelle niskansa retkauttaneelle tuttu juttu. Diffuusi tarkoittaa "epätarkkaa/rajaamatonta", ja aksoni on hermosolun päähaara. Näin olleen diffuusi aksonivaurio tarkoittaa vammautumismekanismia, jossa hermosolujen väliset yhteydet vahingoittuvat, joko venyttyvät tai katkeavat, epämääräisesti eri osissa aivoja.

NISKAVAMMAN YHTEYDESSÄ SYNTYNEEN AIVOVAMMAN SEURAUKSET

Tämän diffuusin aksonivaurion, DAI:n, myötä moottoritie, jolla tietokuorma on aiemmin liikkunut sulavasti, nopeasti ja häiriöttä muuttuu kinttupoluksi. Tiehen tulee kuoppia, säröjä ja osa kaistoista saattaa olla kokonaan poikki. Tietokuormurit ei pääsekään kulkemaan häiriöttömästi komentokeskukseen ja takaisin, vaan niiden on löydettäviä vaihtoehtoisia reittejä, kiertoteitä. Matkanteko hidastuu, koska kinttupolkua ei pysty ajamaan yhtä nopeasti kuin moottoritietä. Tiedon siirtyminen aivoissa sekä aivojen ja kehon välillä on häiriintynyttä, ja vammautunut käyttää enemmän aikaa ja energiaa kaikkiin toimintoihinsa. Rattaat raksuttavat hitaammin, pyörät on ruosteessa, hissi nykii matkalla, mylly jauhaa puoliteholla. Miten ikinä asian haluaa ilmaista.

TOIMINNAN HITAUS

Toiminnan hidastuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihminen menettäisi älyllistä kapasiteettia, eli hänestä tulisi aivovamman myötä tyhmempi. Jos riittävän pahasti loukkaa itsensä voi toki menettää monia taitoa, unohtaa tärkeitä tietoja ja olla täysin kykenemätön ohjaamaan arkeaan, mutta aivovamma ei automaattisesti ole älyvamma. Hermoston toiminta ikäänkuin muuttuu toisenlaiseksi, mutta ei pysähdy.

--
Juttu jatkuu seuraavassa osassa käsittelemällä niskavammojen yhteydessä syntyneitä aivovammoja sekä niiden oireistoa yksityiskohtaisemmin. Kolmannessa osassa keskityn niskavammojen yhteydessä syntyneiden aivovammojen ongelmalliseen diagnostiikkaan sekä kuntoutukseen. Ehdotuksia lisäosille otetaan ilolla vastaan vaikkapa kommenteissa tai meileissä. Kiitos! Ja koska oon roikkunut ihan liikaa koneella tänään, huomenna ei tule uutta juttua mutta ens viikolla viimeistään. :)

Hyvää yötä kaikille! Meikä sai tänään 300 Triptyliä, eli eiköhän ala taas nukuttaa. <3

3 kommenttia:

Tahdonvoimaa kirjoitti...

Lähde:
Hippokampuksen ja Aivovammaliiton sivut/julkaisut sekä Jukka Turkan esitelmä aivovammoista.

Anonyymi kirjoitti...

hyvää asiaa, ei tule ajatelleeksi kuinka niska ja pää todella on yhtä kokonaisuutta. Mistä muuten johtuu, että termi aivovammainen saa aina niin negatiivisen kaiun? Ilmeisesti sinulla ei ole aivovammaa vai olenko ymmärtänyt oikein? Auttaisiko se raha asioissa jos olisi diagnoosi?

Tahdonvoimaa kirjoitti...

Veikkaisin, että perinteistä ja tietämättömyydestä. Aikaisemmin aivovammaiset on samaistettu tyhmiin ja heikkolahjaisiin. Toiseksi erilaisuuden pelosta ja suvaitsemattomuudesta. Tosi vaikea sanoa.

Ei, aivovammaa ei ole. Niskavammassakin on riittävästi neurologisia oireita. Huokaus.