Toisitko mulle myöhäislahjana aurinkolasit? Tai uudet silmähermot tai silmien luona kulkevat kalvot? Kiitos! Oon nääs koko päivän taas särkynyt päätä niin vitusti, ettei mitään rajaa. Näillä silmillä ei pysty yhtään katteleen kännykkää, lukemaan tai hyvä että ees kohdistamaan katsetta, kun ne suuttuu jo jostain. Kuinka näistä on yhtäkkiä tullutkin tällainen maanvaiva, kun ne oli jo kuukausia paremmat. Kai se on sit todella tuo kirkkaiden näyttöjen tuijottelu ja uusi lumi. Ei muuta ku arskalasit tosiaan päähän.
Paras lahja ois kelata elämää taaksepäin muutama vuosi, että voi olla vähän varovaisempi kulkemisissaan, mutta se ei taida onnistua. Jospas kävis välillä nukkuun, ni jaksaa taas kitua hereillä. Ens viikosta tosin pistän Triptylit taas tuplaks, niin ehkä se auttaa nukkumaan. Nyt oon mennyt vikat kuukaudet yhdet tabulla, kun en ole jaksanut uusia reseptiä ja vetänyt vaan lainalääkkeillä. Kiitos sys. Meillä kaikki on yhteistä, valitettavasti! Niin vaivat kuin lääkkeetkin. Valitettavasti täs tapauksessa. <3
Kattokaas, ku koirua viedään. Kuvassa siis meitin tumma poika ja tuo vaaleampi on sen pentujen äiti. Roolit sekas...? Mitä ny vähän. ;)
Tekstit
1 kommentti:
Voi kuinka mielelläni toisin sinulle nuo silmähermot tai kalvot, jos niillä pystyisin poistamaan kauhean päänsärkysi. Voisit katsella puhelimen näyttöä ja lukea, eikä koskisi ollenkaan silmiin. Mutta kun en voi, vain noista yhden pystyn toteuttaan, aurinkolasit. Tulevana perjantaina tuodaan kun kolmikko täältä Lahdesta saapuu luoksesi.
Jaksamista rakas Tahdonvoimaa.
Lähetä kommentti