Pälkäneelle keksin, että miksi ihmeessä en avaisi läppäriltä musaohjelmaa? Niin tein. Pääsin Hauholle kun ajatukseni oli jalostunut... Hirveen huonosti kuului pelkääjän penkiltä musiikki autossa, jossa kävi sisällä kova viima niin tuuletinvian kuin tiivisteiden lurpsahtamisenkin takia. Fiksuna tyttönä nostin läppärin kojelaudalle pelkääjän puolelle ja viritin läpän tuulilasin ja kojelaudan muodostamaan about 45 asteen kulmaan sopivaksi. Johan kuului paremmin, ja pystyi vielä säätelemään oikealla kädellä nappuloitakin. Vähän kuin radio!
Hämeenkosken kohdalla ajoin sitten tutkaan. En tosin ylinopeutta. Mä en aja ylinopeutta. Silti poliisit päätti sit pysäyttää. Kovasti funtsin, miksi tällä kertaa. Edellisen kerran autostani nimittäin roikkui joku parimetrinen sininen naru, jonka tarkoituksesta ei ollut mitään havaintoa. Sitä edellisellä kerralla poliisipojat oli bongannut, että mun takakontti oli jäänyt auki, ja golfbagi pomppi uhkaavasti pyrkien ulos mukalakivetyksellä ajaessani.
Tällä kertaa pysäytyksen syy selvisi varsin nopeasti. Läppäriä ei kuulemma saisi pitää kojelaudalla, eikä kyllä kahvimukiakaan, nuoret poliisipojat opastivat. Kuulemma ei mitään saa pitää. Mikä tahansa esine vaarantaa liikenneturvallisuuden lentäessään kuskin päälle, tai pelkääjän. Sen pituinen se, selvisin ilman sakkoja joskin yhtä puhelinnumeroa rikkaampana. Sattui oleen kivoja kollei siis. Tämän shown jälkeen olen tyytynyt pitämään konetta etupenkillä tai etupenkin jalkatilassa. Se on sallittua! Niin, ja onhan se autokin jo pari kertaa vaihdettu. Nykyisessä toimii radiokin, hiphiphurrei...
Jesh, nyt jatkoille Spotifyn kanssa, josko saisin sen päivitettyä. ;)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti