Olikin mielenkiintoinen kerta. Saatiin hyvin kerittyä oikea puoli auki, joka oli mennyt siitä autotömäyksestä totaalisen lukkoon päästä varpaisiin.Mutta kuulemma positiivista oli se, että se veti lihasjumin ja hirveet kivut päälle, eikä mennyt semmoiseen shokkitilaan, missä mikään ei tunnu miltään. Ja sitä se fyssari muistutteli, että olihan tuo viikon selviämisaika huomattavasti lyhyempi kuin viimekertainen 4 viikkoa.
Mutta kuulemma sai olla viimeinen 'rysäys' tälle ja ens vuodelle. Pisteitä ropisi sen sijaan pitkiksistä, villasukista ja tunikaneuleesta. ;) Viime kerralla kun tuli oikein kunnolla satikutia niistä.
Oli oikea puoli mennyt jumppeliin, ihan kuten ajattelin. Kun käsiteltiin niskaa ja päätä, puutui koko jalka. Sama juttu C6:sen kanssa. Veti koko kropan tunnottomaksi oikealta puolelta. C0 oli pönähtänyt millin vinoon ja mä saatana tunsin sen. Voi vittu, että herkkistä. Oikein ällöttää.
Sitä se fyssari selitti, että kun kalvokokonaisuus on melko 'joustamaton', niin se pienikin vinous siirtyy yhdestä paikasta koko kroppaan. Juteltiin jonkin verran kalvojen tehtävistä muutenkin, kun mulle ei oikein koskaan ole selvinnyt, että missä ja millaisia ja ennen kaikkea, MIKSI, semmoisia kalvoja oikein on. Kyselin just siitä, että miksi ihmeessä ne kalvot sitten mulla koko ajan jakittaa.
Vastaukseksi sain seuraavaa, joka on siis vaan yksi teoria. ;)
Kalvojen tehtävä on mm. antaa tukea/suojata yhdessä muiden rakenteiden kanssa. Eikä siis vaan selkäydinkalvojen, vaan nyt puhutaan koko kalvostosta, poikittaiskalvoista yms. Mutta kun muut rakenteet 'räjähtää' saattaa kalvot jäädä shokin seurauksena antamaan virheellistä 'tukea' eli ne suojaa muita rikkoutuneita rakenteita. Kalvot ottaa virheellisesti hoitaakseen lihasten, nivelsiteitten ja jänteitten tukitehtäviä, vaikkei niiden pitäisi. Ja niin kauan, kun tukea ei tule muualta, niin kalvot pamahtelee suojaus- eli tukitilaan eli vetää totaalisenjännityksen päälle ja se tuntuu jumituksena. Kroonistuessaan se muuttuu kiristykseksi.
Siihen perustuu mm. se kuntoutusohjelma, että mahd. pian onnettomuuden jälkeen pitäisi aloittaa syvien tukilihasten rakentaminen, ligamentteja vahvistavat harjoitukset ja kalvojen pumppaus.
Äh, tajusko kukaan tosta mitään mutta yritys oli hyvä. ;) Nyt mä jatkan pikkuisia 'päikkäreitäni'. Vedin tossa hoidon jälkeen 5 tunnin tirsat ja vieläkin väsyttää niin pirusti.
Tekstit
8 kommenttia:
Täällä tajuttiin.
Mulla on kalvosto tuossa tilassa, että mikään ei oikein tunnu missään. Eli tuolla kroonisessa vaiheessa.
Vitsit. Paitsi mää luulen, että koko juttu ei ole shokki, vaan myös, että joku painaa kalvoja koko ajan tai joku on väärässä paikassa.
Mä arvasin, että Fedja ymmärsi, vaikka oli sekavasti selitetty. Löysikö hra P sulta mitään nivelmekaniikkahäiriötä tms. niskasta ihan käsin? Entä MRI-kuvista?
Mullakin oli krooninen tila päällä, kun menin hoitoon. Se on jännä, kuinka en edes tajunnut sitä, ennen kuin nyt, kun on jo jotain vertailukohtaa siihen ns. normaaliin. Ei sitä osaa ees ajatella, että jakitus olis hermoissa. Meinaa vaan että vähän on jumissa lihakset. Fyssari just kertoi, että jokainen kerta, kun mua on esim. hierottu t. muuten aukastu väkisin paikkoja, on vienyt vaan mun oloa pahempaan... Vitun kiva kuulla tommosta, kun kävi 5 v. Voice Massagessa yms.
Magneettikuvista ei. Tosin ei saanut auki Vantaan MRI kuvia. Muista MRI kuvista sanoi, ettei niissä varsinaisesti ole kuvattu yläniskaa. Kuvausparametrit on asetettu miten on asetettu eikä ligamenttien kuvaukseen ollenkaan. Meinasi kliinisessä tutkimuksessa, että jossakin kohtaa niskaa on yliliikkuvuus. Ihmetteli, että miten sitä ei ole Vantaan Magneetissa löydetty ja miten olen ylipäätään voinut olla Vantaan magneetin kuvauksessa. Mulla on sellainen olo, että mulla tuo kalvokompensaatio on ollut niin voimakas ja taitava, että se on blokannut tietyt liikesuunnat mihin päätä ei voi kääntää, mutta salli jotkut turvalliset reitit, jolloin päätä voikin kääntää. Nyt, kun kalvot on olleet vähän löysemmällä, niskasta alkaa jotakin löytyäkin. Nyt ei pystynyt C1 tai C2:sen kohdalta kääntään molempiin suuntiin kuin 20 astetta, kun mulla tuli ällö olo.
Mua jäi vaivaan toi ihmetteli, että olet ollut Vantaan magneetin kuvissa? Turhaksiko meinasi juuri sen takia, että niissäkin varmaan kuvausparametrit ja fyssarin asettamat asennot yleensä on, mitä on?
Mieti, miten tärkeä juttu toi kuvausparametritkin on... Mullakin oli lähetteessä niin tarkka kuvaus vauriosta ja hirvee sepustus, millaiset kuvat ja mihin formaattiin pitää ottaa... ;)
Ja niitä katottiin vastaanotolla (fysioterapeutin kera!) 20 minuuttia, ja kahdesti. Muistan, kuinka meinas taju lähteä, kun lääkäri tarkasteli niitä niin kauan.
Muut fyssarit tsekkas ne 2 minuutissa, eikä tehnyt mitään löydöksiä. Että on niissä lekuissa todella eroja.
Ja röntgenhoitaja sanoikin toiselle, että tämä tulee hra P:n lähetteellä, joten tehdään sitten juuri niin, kuin herra vaatii... ;)
Lekuri ihmetteli sitä, että miten minut on voitu kuvata Vantaan magneetissa ja vääntää päätä, kun nyt sitä ei voitu liikuttaa kuin 20 astetta suuntaansa.
Ja toiseksi ihmetteli sitä, että miksikähän ei ole näkynyt Vantaan magneetissa yliliikkuvuus, jonka hän kliinisessä tutkimuksessa löysi. Käsitin, että hänen mielestään olisi pitänyt näkyä.
Lähetä kommentti