Itku lyhyestä ilosta (Tahdonvoimaa)

Selvisin 13 päivää ja taas heitti kuupan jumiin. Ihan yhtäkkiä. Ei mitään syytä moiseen. Kunhan kilahti. Ei auta itku markkinoilla. Kokeilen huomenna allasta ja ylihuomenna lepoa ja sitten soitetaan taas fyssarille, että mitäs nyt? Se on hieno homma, kun noi hermot toimii ihan oman tahtonsa mukaan tuolla niskassa, venähtäneet kun ovat. On kyllä niin vitun perseestä, ettei mikään. Pystyssä ei pysty oleen sekuntiakaan, kun pää jumittaa joka seisomasekunnilla enemmän. No, mennään huomenna altaalle mesoamaan ja katsotaan, mitä käy. Onneksi ei särje päätä tällä kertaa. Se vaan meni jumiin.