sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Bloggarin valinta

"Muotibloggarit on tylsiä, itsekeskeisiä, ulkonäköään rakastavia egoisteja. Heidän tarkoituksensa on ainoastaan esitellä itseään, vaatteitaan, asusteitaan ja elämäänsä muodin ytimessä. He ovat pinnallisia, kirjoittelevat simppeleistä aiheista ja palvelevat ainoastaan vaate- ja kauneusteollisuuden hirmuvaltaa".

"Sarjakuva- ja valokuvablogit ovat visuaalisesti hienoja mutta niiden pitäjät lahjattomia kirjoittajia, joiden ajatusmaailmaa ei voi verbaaliset ihmiset tajuta. Kuka jaksaa katsella pelkkiä kuvista päivästä toiseen?"

"Julkkisblogien ainoa tehtävä on tarjota kansalle typerää hömppää, jota voidaan kimpassa ruokatauolla kauhistella. Blogiaiheet ovat lähinnä noloja tai myötähäpeää synnyttäviä. Ketä oikeasti kiinnostaa BB-Nikon munakarvojen sheivaustyylit tai Martinan ja Eskon vauvan (tai rottiksen) kasvatuskeinot?"

"Terveys- ja kuntoilublogit, joissa keskustellaan myös ruokavalioasioista, ovat kaikki samanlaisia ja ahdistavat etenkin niitä ihmisiä, jotka eivät ehdi tai jaksa liikkua kuten haluaisivat. Jatkuva jauhaminen hyvinvoinnista kääntyy itseään vastaan ja ihmiset eivät jaksa kuunnella jatkuvaa saarnausta sulkien korvasta fiksuiltakin valituskampanjoilta".

"Ruokablogit on toistensa kopioita, amatöörikieltä sisältäviä tylsimyssaitteja, jotka on sitä paitsi varustettu huonolaatuisilla kuvilla. Ja ohjeetkin on suunniteltu vain HC-luokan kulinaristeille, joilla on päässään maailman viinikartta sekä ruokatietosanakirja, tietenkin eri maiden keittiöittäin järjestettynä".

"Poliittisesti valveutuneet blogit on tylsiä, muka hauskoja tai muka rohkeita, ja lisäksi niitä päivitetään ihan liian harvoin. Hyvä keskustelu tyssää siihen, ettei rohkeita kommentteja julkaista. Ärsyttävää, että poliittisten blogien ainoa tarkoitus on piilovaikuttaa ihmisten päätöksiin vaalien alla".

"Romaanimuotoiset blogit inhottavat, koska tarina loppuu aina kesken ja jatko-osaa saa odottaa. Vähän sama kuin joutuisi palauttamaan puoliksi luetun kirjan kirjastoon. Kirjoittajien täytyy olla todella laiskoja".

"Nimettömien pitämät suorasanaiset asioiden, ilmiöiden ja ihmisten arvosteluun keskittyvät blogit ovat loistavia kaikessa rohkeudessaan, mutta hitto, kun ei tiedä ketkä niitä kirjoittaa! Kasvot esiin vaan, helppohan se on anonyymina kirjoitella mitä tahansa, sillä oma perse ei joudu tulille. Raja kunnianloukkauksen ja mielipiteen välillä on niin suuri, että anonyymina voi sanoa kenestä vaan melkein mitä vaan, eikä kutsua käräjille tipu".

Edelliset oli poimintoja eri puolelta nettiä mm. keskustelupalstoilta, blogien kommenteista ja muista kansalaisfoorumeista. Ja kyllä, näinhän se on, että ihmiset löytävät aina jotain negatiivista mistä tahansa blogista. Koskaan ei löydy blogia, joka miellyttäisi kaikkia. Aina löytyy joku pikkuruinen epäkohta, joka ei miellytä jotain. Näin se vaan menee. Antaa bloggareiden valita, mistä teemoista ja mihin sävyyn he kirjoittavat, ja blogin lukijakunta kyllä valikoituu sillä perusteella, diggaavatko he vai ei.

Vaikka itsekin pyytelen vinkkejä, ehdotuksia ja ideoita mielenkiintoisten teemojen esille nostamiseksi, lopulta valitsen itse aiheet. Tässä blogissa tosin painottuu melkoisesti niskavammat, mistä lie johtuu. Joskus tulee jauhettua jotain pinnallista hömppää, toisinaan saatte taas nauttia kärkevistäkin kannanotoista vakaviin asioihin. Välillä kirjoitan hyvinkin analyyttiseen, viralliseen ja jopa kuivaan tyyliin, toisinaan irrottelen oikein huolella. Joskus on päiviä, jolloin ei huvita kirjoittaa ollenkaan, ja silloin tänne saattaa tippua ehkä joku kuva, ehkä ei.

Tämä blogi elää elämää minun mukanani. Kun minä olen iloinen, bloginikin on iloinen. Silloin kuin minua vituttaa, se kuuluu myös täällä. Silloin kun olen laiska, tänne ei ilmesty sanaakaan. Jos tekee mieli hypettää itseään, silloin teen niin. Jos haluan valua itsesäliin ja soimata itseäni, sen voi huomata teksteistäni. Blogin pitämisessä on kyse valinnoista, jotka tekee viime kädessä bloggaaja itse. On jokaisen oma asia, mistä ja mihin sävyyn kirjoittaa. Blogia seuraavat ihmiset tekevät jokatapauksessa omat tulkintansa teksteistä poimien niistä juuri ne elementit, jotka heitä liikuttaa.

Kuten suurin osa bloggareista, minäkään en kirjoita blogiani siitä näkökulmasta, että yrittäisin saada mahdollisimman monen lukijan liikuttumaan jostain. En kirjoita siksi, että haluaisin nostattaa ihmisten karvat pystyyn ja kohdistaa tekstini jollekin tietylle ihmistyypille. En ole täällä myöskään siksi että keräisin tietyntyyppisten ihmisten huomiota, ihailua tai myötätuntoa. Ja vaikka minulla on varsin vahvat mielipiteet ja näkemykset, en käytä niitä tahallani kenenkään loukkaamiseen. Vahingossa näin tapahtuu taatusti. Ja juurikin siitä syystä, että kaikki eivät pidä samoista asioista, ja että lukijat tulkitsevat tämänkin blogin tekstejä omista maailmakuvistaan käsin. Lopulta blogin aihevalinnoissa ja tesktityylissä on kyse yksinkertaisesti bloggarin valinnoista, joita innoittaa monet tekijät kymppiuutisista oman blogin kommentteihin. Se kuinka mielekkäiksi ja mielenkiintoisiksi nämä valinnat koetaan on sitten lukijoiden käsissä.

Hauskoja lukuhetkiä itse kullekin. Palautteen antaminen on edelleen sallittua ja suotavaa. <3

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Meinasi pissi lirahtaa housuun, kun nauroin noille sun kiteytyksille. You made my day dear! Mitä tästä opimme? Lukekaa kirjoja tai katsokaa telkkaa, jos mikään ei kuitenkaan kelpaa.
(Saara: ei edelleenkään tuttu)