Nimittäin se että on mentävä kohta yrittään nukkumista, koska aamulla kello soittaa ennen kuutta. Silloin on lyötävä kuteet niskaan ja lähdettävä töihin. Onhan se todella mukavaa kun keski-iässä saa työpaikan, mutta tuo illalla aikaisin nukkumaan meno ja aamulla nouseminen ottaa koville.
On totuttanut itsensä tähän yö valvomiseen, niin ei millään malttas mennä nukkuun, se tuntuu ajan tuhlaukselta, mutta tiedän myös miltä tuntuu aamulla kun silmiin on laitettava tikut, jotta ne pysyvät auki ja suuta revityttä niin, että leukaperissä kolina käy.
On siis lähdettävä sänkyyn, vaikka oon melko varma et kohta kömmin sieltä ylös ja huomaan laittavani yö sumpit ja nakertavani pikkuleipää.
Mites vanha koira tapojaan muuttas... ;)
sunnuntai 4. tammikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti