Tää päivä on ollut suht positiivinen. Aamulla ei jumittanut juurikaan. Ihme. Oon huomannut, että vatsojen myötä lonkat ja alaselkä ei ole niin tiksissä, kun yleensä. Samoin kaulan koukistajat pystyy taas tekemään.
Korvissa nyt on painetta koko ajan, mutta se on enemmän normaalia kuin outoa. Ei ne tosin samaan malliin huuda kuin pahimmillaan. Välillä on ihan outo tunne, kun korvissä ei kitise. ;) Oudon hiljaista, siihen kun on niin tottunut vikan 5 vuoden aikana. Istumisesta korvat ei tykkää. Kai se pukkaa paineen sinne. Pääkin kääntyy nätisti sivuttain, eikä enää niin huimaakaan käännellessä.
Tietyistä kohdista kaularankaa kinnaa edelleen, ei ole helpottanut vaikka mitä tekee. Samoin hartiat/yläselkä (C6) elelee ihan omiaan - välillä naksuu ja yliliikkuu ja sit on ihan jumissa.
Muuten ois niin kiva taas alkaa vähän kävellä mutta kun se käppäily on sellaista ihmeellistä 'pehmeetä' ja sitten yhtäkkiä tippuu alaspäin, niin eipä se hirveästi houkuttele. Nyt oon taas koittanut pikkusen istua kaulurin kanssa koneella, että saa tatsia ja voimaa lihaksiin. Vika 7 vrk:tta menikin maaten. Mutta näyttää aika heikolta, että pääsis koskaan istumatyöhön 8h/pvä. Sen verran kovasti kolahti.
Mutta tylsäähän tämmönen elämä on. Vähän sellainen häkkilintufiilis, kun ei pääse mihinkään. Ja jos lähtee riekkumaan tietää, että siitä kärsii seuraavan viikon. Ehkä vielä joskus...
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti