On se pirun pienestä kiinni. Muutama hassu milli vetää koko kehon ihan jumiin. No, kattellaan, kauan se pysyy! Seuraava aika onkin jo 19.11, että silloin viimeistään saa apua. Ja huomisesta taas tekemään koukistajia, pään kääntöjä ja harjoituksia. Vaikka ne napsuis pois paikoiltaan, niin silläkin uhalla.
Olipas ilo lähteä tänään liikenteeseen, kun auto ei käynnistynyt. Olen ajanut sillä niin lyhyitä matkoja, että akku finota. Ja vaikka ukkeli ajoi sillä 20km:a, niin ei se riittänyt. Kaiken lisäksi hän oli jättänyt sen meidän kotikadun ainoalle sakkopaikoille ja luonnollisesti lottovoitto odotti!
Minä hölmönä otin sitten sakot mukaani kun lähdin fyssarille. Takaisin tullessa huomasin taksista, että pirkot oli jo ihan meidän kotikulmilla. Sanoinkin kuskille, että nyt kaasua, pitää ehtiä laittamaan sakot takaisin tuulilasiin.
Punapukuiset näkyi jo kulmalla, kun viime hetkellä syöksyin taksista maksamatta ulos ja heitin lapun ikkunaan. Sitten räkätettiin kuskin kanssa hetki ja vedettiin puumerkit veloitukseen. Kallis fyssarilla käynti tuli. ;)
Toivotaan, että olo menee edes parempaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti