Kyllä oli mukava lukea että Tahdonvoimaa anto Mustille oikein kirjallisen armahduksen, ettei minun tarvi känsäisillä käsilläni naputella niin paljon tekstiä.
Voi, kunpa minäkin voisin antaa sinulle terveytesi takaisin, se olisi parasta mitä tässä maailmassa voisi tapahtua. Mutta perittyäsi herkän hermoston minulta, niin aikaa kuluu ennenkuin olet simppelissä kunnossa ja se aika tuntuu todella matelevan... Mutta kuten olen sanonut Tahdonvoimalle ainakin sata kertaa, tuntemukseni perusteella tiedän hänen kuntoutuvan lähes ennalleen. Tuon tiedon avulla pystyn minäkin elämään elämääni eteenpäin, vaikka välillä, lue lähes aina, ajatukseni ovat kaikkea muuta kuin onnen täyttämiä...
Nuo kaikki kurjat hermosto-oireet, jotka vaihtelevat koko ajan eri puolilla kehoa saavat sitkeimmänkin taistelijan ala vireeseen, mutta sieltä pohjalta on vain pakko ponnistaa ylöspäin, muuten elämälle ei tule jatko aikaa.
Ja kun seuraa mitä kaikkea Tahdonvoimaa on tehnyt saavuttaakseen menettämänsä terveyden, voin sanoa että kyllä tuollainen sisukas, peräksiantamaton toiminta palkitaan jonain päivänä ja voi jatkaa siitä mihin elämä pysähtyi eräänä talvisena työ päivän aamuna.
Päivä hämärtyy iltaan ja se tietää sitä, että askeleeni suuntautuvat terassille, jonne sytytän eri värisiin lyhtyihin (saatu Tahdonvoimalta) kynttilöitä luomaan tunnelmallista lämmintä valoaan.
maanantai 27. lokakuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti