tiistai 17. helmikuuta 2009

Stressipallo. (LoisLane)

Jahas. Minen nyt tajua, että mikä ihme näissä öissä ja nukkumisissa voi olla niin saatanan vaikeeta. Joku yleinen Uneton Tampereella -teema ilmeisesti menossa, kun kerran Tahdonvoimakin on valvoskellut aamuun asti. Itse nukuin viime yönä muutaman 10-15min pätkän ja aina kun heräsin johonkin stressipalloon, leposyke oli yli sadan. Hyh. Stressiä, närästystä, selkäkipua ja uutena bonarina nyt myös kallonpohjan jomotus. Vois melkein lähtee sinne Vegasin reissulle rodeoo testaileen. Se on etenkin retkupotilaille suunnattu laji. Veikkaan, että myös selkä tyksii. ;)

No joo, skippasin sitten luennot aamusta ja yritin nukkua (ja nukuinkin) muutaman tunnin sitten vielä ennen työpalista. Onneks oli edes nätti päivä, muuten jalkakäytävien liukkaus, asiakkaiden hankaluus ja oma väsymys olis kyllä hajottanu vieläkin enemmän. Kyllä olo on onneks vähän kohentunut nyt päivän mittaan. Huomenna taas uus palis, uudet kujeet.

Noh, kyllä viime yö kaikesta huolimatta sitä edeltäneen voittaa. Eilenhän siis heräsin vähän kukonlaulun jälkeen siihen, että kädet ja naama oli veressä. Nenäverenvuoto siis. Pelkään verta ihan järjettömän paljon muutenkin... kiva alku uudelle viikolle. Panique! Btw: Tuli tehtyä varmaankin uudet nopeusenkat välillä sänky – vessa!

Mutta nyt tää tyttö suunnittelee flippaavansa hetkeksi horisontaalisesti, kun kolottaa vanhan paikkoja siihen malliin, että vois olla fiksua vetää tirsat. :)

So long!

P.S. Edelleen venailen mielipiteitä kattavamman tilityksen laadusta. Kokonaisena vai pilkottuna? ;)

Ei kommentteja: