Pää on ihan ok lukuun ottamatta lihasten tukkeutumista ja niskan rasituskestävyyttä, joka on luokkaa paska. Ei jaksa kantaa päätä ja kuten aikaisemmin kirjoittelinkin, voimat heikkenevät joka päivä, kun ei pysty treenaan. Tänään kokeilin ihan vähän tehdä kaulan syviä koukistajia. Not good idea. Samantien tuppas takaraivon hermot kipeytymään.
Kop, kop, muuten hermosto on pysynyt rauhallisena - edelleen! Jo kohta 2 kuukautta. Mitä nyt muutamana yönä oon herännyt hirveeseen paleluun. Mutta meillä kyllä oikeesti on ollut kylmä. Nyt on nupit kaakossa ja patteri huutais halleluujaa, jos osaisi puhua.
Hitto, kun nyt pääsis jotenkin tästä 'pääongelma' eroon. Mietin jo tänään vetäväni pari Sirdaludia, mutten uskaltanut, kun en tiedä yhteisvaikutuksista Klotriptylin kanssa. Punaiset kolmiot molemmissa, joten ei varmaan hyvä yhdistelmä. Toivottavasti saan lekurin taivuteltua täräyttään mulle yhteensopivat tajunnan ja tension räjäyttävät tabletit jo ensi viikolla!
Pitäis ehkä vaan kokeilla muutaman päivän totaalista lepoa, mutta kun siitä tulee niin huono omatunto. Näen silmissäni fysiatrini pirun sarvet päässä ja sen syyttävän sormen, joka osoittaa mua. Sitten kuuluu möreällä äänellä: Girl, remember! Rest makes rusty!
Niin, ja välillä tuntuu, että makaaminenkin rasittaa pään kannattajalihaksia ja kaulan lihaksia. Ei se voi olla totta... Eihän... Oiskohan tämä uusi tyyny sittenkin paska?
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti