Kuntoutujan paras kaveri: internet (Tahdonvoimaa)

Tietoyhteiskunnasta tuli Suomen 1990-luvun yhteiskunnassa supertrendikäs termi. Sen spekuloitiin muuttavan kaiken kaupanteosta kulttuuriin ja ihmissuhteista perhedynamiikkaan. Maassamme laadittiin kymmeniä strategioita siitä, miten tietoyhteiskunnan ominaisuuksia, kuten verkostomaisuutta, dynaamisuutta ja käsitteellisyyttä, parhaiten hyödynnettäisiin.

Tietoyhteiskunta on monelle yhtä kuin internet

Tavallisen kansalaisen käsitys tietoyhteiskunnasta on suppeampi. Se on monelle yhtä kuin internet. Internet, etenkin nykyisessä sosiaalisessa roolissaan, mahdollistaa jopa koko elämän rakentamisen verkkoon. Netin kautta hoituvat työt ja harrastukset, ystävyyssuhteiden ylläpito, deittailu ja parisuhteen hoitaminen, ostaminen ja maksaminen sekä palveluiden käyttö.

Hyötyä, hupia ja riippuvuutta

Monet ovat tulleet riippuvaiseksi netistä ja sen sisällöstä. Sähköpostissa, blogeissa, keskusteluryhmissä ja Facebookissa käydään kymmeniä kertoja päivässä, ja oman houkutuksensa luovat erilaiset nettipelit sekä loputon viihdetarjonta. Laskujen maksaminen ja verkkoshoppailu eivät myöskään käy kukkaron päälle niin paljon, kuin samojen hommien hoitaminen livenä.

Vaikka internetia kovasti parjataan ja sitä tarjotaan selitykseksi muun muassa lasten- ja nuorten mielenterveysongelmiin, syrjäytymiseen, peliriippuvuuteen ja holtittomaan seksuaalikäyttäytymiseen, on siinä paljon hyvääkin. Verkon merkityksen ymmärtää, vasta kun sen varassa elää. Itselläni tämä tilanne tuli vastaan, kun niskan retkahdusvamma ja sitä seurannut tasapainon menettäminen, vangitsivat minut neljän seinän sisälle.

Virtuaalielämäni verkossa

Toisinaan en ole sulkenut tietokonetta kuukausiin. Tiedän, pitäisi. En vain jaksa joka päivä availla musiikkisoitinta, sähköpostia, blogia, Facebookia, vakiofoorumeita, verkkolehtiä ja Skypeä.

Koska joudun viettämään yli puolet valveilla olostani vaakatasossa, läppäristäni on tullut korvaaton. Ja kun en jaksa naputella konettani, teen hommia kännykälläni. Ilman nettiä olisin totaalisen tylsistynyt, elämästä eristynyt ja lopulta myös masentunut.

Netti mahdollistaa työnteon ja sosiaalisten suhteiden hoitamisen sekä maksu- yms. velvollisuuksien järjestelyt. Myös blogistani on tullut varsin luettu ja sen kirjoittelu on hyvää ajanvietettä. Koska en pysty juuri kotoani poistumaan, netti on hengityskone, joka ylläpitää elämääni.

Viva la internet!