Mutta ainakin tuo fysiatri, jolla sinäkin Fedja kävit, on rehellinen. Välillä liiankin. Mä en kattellut päivääkään tätä olotilaa, jollen olisi heti saanut suoraa lausuntoa/ennustetta tulevaisuudesta. Keltään muulta en sitä saanut, en tosin saanut diagnoosiakaan... Ja alusta asti penännyt joka kerta lekurilta kommentit siitä, missä kunnossa olen ja onko homma mennyt mihin suuntaan. Ja saanutkin ne.
Toki sitä varjostaa aina sanonta, 'nämä ovat niin yksilöllisiä' mutta kuitenkin.
Kuulostaa niin tutulta toi liikkeiden tyrmäys. Sama juttu mulla: Noi on sulle ihan liian rankkoja ja kaiken lisäksi mitä enemmän niitä teet, sitä huonompaan kuntoon meet. Eli määrä oli ihan liikaa. Seuraavaksi kysyi kanssa, että onko hajua, miksi teet noita. Eipä ollut. Eihän kukaan sitä ollut kertonut. Kunhan käskivät tehdä jotain. Niinpä niin. Ainakin tuli parempi mieli siitä, että joku todella tiesi vammasta jotain ja osasi myös kertoa, mitä sille pitäisi tehdä.
Mutta tiettyä hienotunteisuutta ja tsemppausta jäin itse kaipaamaan ensimmäisellä kerralla... Mutta ei kukaan ole mestari joka lajissa, vai miten se Eteran kampanja-slogan menikään...
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti