Se pieni pään provosointi auton kanssa todella aiheutti sen, että tuli takapakkia 2 kuukautta. Ja jokaisen tuollaisen töyssyn jälkeen paraneminen on hitaampaa. Makaamiseksi menee siis joulu. Sillä se viimeksikin lähti. Ihan turha yrittää olla aktiivinen kun nuppi on sellaisessa kunnossa, ettei se kestä sitä. No, ei auta kun niellä kaikki paska ja viettää surullista surullisempi joulu.
Nyt täytyy keittää kahvit, kun eilen jäi juomatta. Seuraksi on rahkaa ja ikivanha kuiva pulla, kun ei ole muutakaan, ja mies on viel Hesassa ja ei jaksa lähteä itsekään kauppaan. Muttapa mitäpä sillä on väliä. Kun ihminen on tässä kunnossa, ei millään ole mitään väliä enää.
Tekstit
2 kommenttia:
Voi kun Musti olis lähempänä, niin kyllä saisit pullaa ja kahvia. Olis jääkaappi täynnä ja juttu seuraa piisais. Keljuttaa todella kun välimatka on niin pitkä, ei voi jelpata silloin kun toinen todella tarvii...
Eipä sillä tässä tilanteessa ole väliä, onko ruokaa vai ei. :) Nälkä on pienin huoli. Voisin olla syömättä vaikka vuoden, jos sais tasapainon takaisin...
Lähetä kommentti