tiistai 24. helmikuuta 2009

Apua (Tahdonvoimaa)

Apua on aina yhtä vaikea pyytää. Kun on aina ollut tee-se-itse -tyyppi, niin mihinkäs se koira karvoistaan tai seepra raidoistaan pääsisi? On muuten hirveä tunne, kun nyt on täysin toinen ääni kellossa. Tuntuu niin vaikealta pyytää, saati käskeä toista. Lähinnä käskemään joutuu pyykinpesussa ja lattioiden pesussa, jotka ei ole niitä toisen mielipuuhia ja joita ei itse pysty tekeen. ;) Meillä on hyvä strategia: mutsit kylään! Aina kun vanhemmat on vieraillut, kämppä on hohtavan puhdas. Ei vaiskaan. Ei toi ole tietoista.

Jaah, nyt tosta vierestä kuuluu syvä huokailu, eli ilmeisesti puhelimen naputus häiritsee normaalirytmin mukaan eläviä. Hyvät yöt! Jatkan huomenna.

Ei kommentteja: