torstai 26. helmikuuta 2009

Terve! (Tahdonvoimaa)

Joka tosin on aina yhtä ironinen otsikko. ;) Kumpa joku aamu voisikin vaan kirjoittaa tuon otsikon, eikä muuta. Turha toivo. Tänäkin aamuna heräsin remonttikolinaan siististi kasvot puutuneena, koko oikea puoli rankaa täysin kasassa. Sen lisäksi, että kasvot on puutunut, niin nyt puutuu myös takaosa päätä. Tosi vitun hienoa. Ja arpea tulee vaan lisää, kun ei pysty treenaan.

Persekin (siis sacrum) niin jumissa, että jalat tökkii maata kävellessä ja erityisen kipeä/jumppelissa on pääpaholainen C7. Seiska vetää istuessa korvat, jotka eilen saatiin auki, takaisin jumiin välittömästi. Sain just just aamupalan syötyä ilman, että meni koko putki uudestaan tukkoon. Nyt mietin kovasti, lähtiskö altaalle vai meniskö vasta huomenna. Kyllä mä lähden nyt. Jos sillä sais jotain vaikutusta tohon C7:aan.

Ei kommentteja: