Samoin perse on ihan jumissa, eli hermosto on vetänyt kyllä aikamoiset kilarit, eikä meinaa millään aueta. Huomisen makoilen vaan, niin täytyy kattoa, mihin se johtaa. Sit taas perjantaina altaalle, vaikka vähän jumittaiskin.
Kyllä tämä aika toivotonta on. Toinen paikka saadaan auki, niin toinen alkaa jumittaa. Ja just kun luulet olevan kunnossa, siis edes vähän, se heittää taas sängyn pohjalle. Sanoinkin tänään ft:lle, että jos mä turhaa kidutan nyt itseäni, niin en ikinä anna anteeksi sitä, että mun toivoa on ylläpidetty väärin perustein. Itse alan olla jo melko varma, että tuskin tässä pihamaatani enää koskaan pystyn haravoimaan, mutta jos nyt pystyis kävelemään edes joskus. Tai istumaan. Tai no, edes pystyis syömään aamupalan ilman, että koko ajan on höntti olo. Mutta lohdullista sinänsä, että niin se oli hönö olo fyssarillakin, kun istui liian kovalla tuolilla meidän jutustelujen ajan. Saatiin kuitenkin hoidot hoidettua.
Kuulin muuten tänään, että ft on hoitanut menestyksekkäästi myös Chiari-lapsia. Eli heitä, joilla takaraivossa synnynnäinen rakennevirhe, ja pikkuaivot pääsee painumaan hieman alaspäin ahtauttaen just niska-aukkoa ja aiheuttaen painetta selkäytimeen. Eli jos lapsellasi on ko. vamma, ei kannata suin päin rynnätä neurokirurgiseen leikkaukseen, joka ei edes aina takaa helpotusta, vaan ko. settiin erikoistuneita craniosacraaliterapeuttejakin on Suomessa.
Jaahas, nyt Mustin keitolle ja tyyppaamaan, mihin tällä kertaa sattuu. Ainakin pää on kipeä käsittelystä, oikein kunnon jumitusta siis, ei hermokipua. Taisi olla siis aikas jumissa, kun olo on muutenkin kuin hakattu. ;)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti