Fedjan kirjoitusta lukiessani tunsin voimakasta myötätuntoa häntä kohtaan, kuinka tuollaiset elämää invalidisoivat kauheat oireet saataisiin helpottumaan. Eikö todellakaan suomesta tai mistään maailman kolkasta löydy ihmistä joka pystyisi sinua auttamaan.
Tahdonvoiman paraneminen on mennyt eteenpäin hänen löydettyään loistavan CST terapeutin täältä Tampereelta, jonka luona käyntiä sinullekin Fedja lämpimästi suosittelen.
Olet jaksanut urheasti sinnitellä jo 11v, joka on äärettömän pitkä aika tuollaisten oireitten kanssa. Onko sinulla lähiomaisia lähelläsi, jotka tukevat ja auttavat sinua kun siltä tuntuu?
En halua olla tungetteleva enkä utelias, mutta itse isossa perheessä kasvaneena tiedän kuinka paljon merkitsee kun ympärillä oli porukkaa joille uskoutua kun elämä ei kohdellutkaan aina silkkihansikkain.
Eihän sitä jatkuvasti kaipaa hälinää ympärilleen, joskus on mukava olla aivan yksin omien ajatustensa kanssa. Laittaa soimaan hyvää musaa ja nauttia vaan omasta seurastaan.
Uskon elämän vielä tuovan eteesi sellaisenkin ajan jolloin koettelemuksesi ovat takana päin Fedja.
maanantai 24. marraskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti